En­si lau­an­tai­na vie­te­tään Alek­sis Ki­ven ja suo­ma­lai­sen kir­jal­li­suu­den päi­vää. Kir­jal­li­suu­del­la on ol­lut suo­ma­lai­sil­le suu­ri mer­ki­tys. Suo­men­kie­li­nen kir­jal­li­suus on ke­hit­ty­nyt rin­nak­kain suo­men kie­len kans­sa ja luo­nut kan­sal­lis­tun­net­ta sekä nä­ke­mys­tä kan­san yh­tei­sis­tä pää­mää­ris­tä.

Kir­jal­li­suu­den kaut­ta on myös pääs­ty kä­sit­te­le­mään mo­nia kan­sal­lem­me herk­kiä ky­sy­myk­siä. Kir­jal­li­suu­den mer­ki­tys­tä suo­ma­lai­sil­le ku­vaa se­kin, et­tä maam­me seit­se­mäs­tä hen­ki­löil­le omis­te­tuis­ta li­pu­tus­päi­vis­tä kuu­des­sa on kyse kir­jai­li­jas­ta.

Vii­me vuo­si­na on ajoit­tain vä­läy­tet­ty nä­ke­mys­tä kir­jan ja kir­jal­li­suu­den kuo­le­mas­ta, mut­ta ai­ka on jo näyt­tä­nyt, et­tä lu­ke­mi­sen siir­ty­mi­nen di­gi­taa­li­seen muo­toon ei mer­kit­se lu­ke­mi­sen ja kir­jo­jen lop­pua. Näyt­tää pi­kem­min­kin sil­tä, et­tä mo­nin ta­voin ha­ja­nai­ses­sa ja lu­kuis­ten eri vies­tin­tä­ka­na­vien täyt­tä­mäs­sä ajas­sam­me on yhä enem­män ti­laus­ta sy­väl­li­sel­le ja taus­toit­ta­val­le lu­ke­mi­sel­le.

Ai­kuis­ten ohel­la lap­set viet­tä­vät yhä enem­män ai­kaa äly­pu­he­li­men ja tie­to­ko­neen pa­ris­sa. Tut­ki­mus­ten mu­kaan suo­ma­lai­set ovat edel­leen lu­ku­kan­saa, mut­ta lu­ke­mi­seen käy­tet­ty ai­ka on vä­hen­ty­nyt. Sen vuok­si van­hem­pien kan­nat­taa tar­jo­ta lap­sil­leen lu­ke­mis­ta ja myös viet­tää hei­dän kans­saan ai­kaa kir­jo­jen ää­rel­lä.

Lu­ke­mi­sen hyö­dyl­li­sis­tä vai­ku­tuk­sis­ta on saa­tu run­saas­ti tut­ki­mus­tu­lok­sia. Kau­no­kir­jal­li­suus ke­hit­tää muun mu­as­sa lap­sen kiel­tä, ajat­te­lua ja mie­li­ku­vi­tus­ta sekä kes­kit­ty­mis- ja myö­tä­e­lä­mi­sen ky­kyä. Se vai­kut­taa sa­moin myön­tei­ses­ti myös ai­kui­seen.

Yleen­sä lap­si jak­saa kuun­nel­la ru­no­ja, sa­tu­ja ja ta­ri­noi­ta mil­tei lo­put­to­miin, kun joku lä­hei­nen lu­kee hä­nel­le nii­tä. Yh­tei­nen lu­ku­het­ki tar­jo­aa lap­sel­le tur­val­li­sen ja kii­reet­tö­män elä­myk­sen ar­kie­lä­män kes­kel­lä. Kun lap­si viet­tää jo var­hain ai­kaa kir­jo­jen ja äi­din­kie­lem­me pa­ris­sa, hän saa hy­vän poh­jan myö­hem­mäl­le op­pi­mi­sel­le kou­lus­sa ja työ­e­lä­mäs­sä. Lap­sen var­tut­tua hä­nen kans­saan tar­jou­tuu ti­lai­suuk­sia pu­hua myös sii­tä, mikä on hy­vää lu­ke­mis­ta.

Lo­ka­kuus­sa vie­te­tään myös us­kon­puh­dis­tuk­sen muis­to­päi­vää. Us­kon­puh­dis­tuk­sen ta­voit­tee­na oli, et­tä jo­kai­nen voi­si lu­kea ja kuul­la Raa­mat­tua äi­din­kie­lel­lään. Raa­mat­tu on en­sim­mäi­siä suo­men kie­lel­le kään­net­ty­jä kir­jo­ja. Jo­kai­sen toi­voi­si viet­tä­vän ai­kaa eri­tyi­ses­ti sen ää­rel­lä. Myös lap­set kuun­te­le­vat mie­lel­lään Raa­ma­tun ker­to­muk­sia, kun nii­tä lu­kee heil­le vaik­ka­pa las­ten Raa­ma­tus­ta tai kris­til­li­syy­tem­me jul­kai­suis­ta.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 7.10.2015.