Tänä ke­sä­nä saam­me jäl­leen ko­koon­tua opis­to­seu­roi­hin kah­den vä­li­vuo­den jäl­keen. Opis­to­seu­rat ovat tär­kei­tä eri­tyi­ses­ti opis­ton käy­neil­le ja niil­le, jot­ka ei­vät pääs­seet Su­vi­seu­roi­hin. Us­kon-
ys­tä­vien ta­paa­mi­nen on mo­nil­le yk­si kes­kei­nen osa opis­to­seu­ro­ja. Sii­hen on hy­vät mah­dol­li­suu­det, kun vä­keä on vä­hem­män kuin Su­vi­seu­rois­sa.

Opis­to­seu­rat pi­de­tään täl­lä ker­taa jär­jes­tyk­ses­sä Jäm­sä – Ra­nua – Reis­jär­vi. Reis­jär­vel­lä pääs­tään nyt ko­kei­le­maan uut­ta ajan­koh­taa elo­kuun alus­sa, joka alun pe­rin liit­tyi Reis­jär­ven su­vi­seu­ra­vuo­den suun­ni­tel­miin. Tä­män ja en­si ke­sän ko­ke­mus­ten pe­rus­teel­la rat­kais­taan, jää­kö se py­sy­väk­si vai pa­la­taan­ko en­ti­seen ajan­koh­taan.

Jäm­sän opis­to­seu­rat jär­jes­tet­tiin nyt nel­jät­tä ker­taa Keu­ruul­la. Iso kir­ja tar­jo­aa hy­vän alu­een opis­to­seu­ro­jen jär­jes­tä­mi­seen ja val­miin inf­rast­ruk­tuu­rin, mut­ta paik­ka si­jait­see sel­väs­ti kau­em­pa­na ete­lä­ran­ni­kol­ta kuin Jäm­sä. Toi­vot­ta­vas­ti ete­län asuk­kaat op­pi­vat kul­ke­maan opis­to­seu­rois­sa Keu­ruul­la tai niil­le löy­tyy uu­si paik­ka ete­läm­pää. En­ti­nen alue Jäm­sän opis­ton ym­pä­ril­lä on käy­nyt aut­ta­mat­to­man pie­nek­si.

Opis­to­seu­rat ko­ko­a­vat kol­me­na pe­rät­täi­se­nä vii­kon­lop­pu­na yh­teen­sä kym­me­niä tu­han­sia seu­ra­vie­rai­ta. Hei­dän oli­si tär­ke­ää muis­taa, et­tä Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon ko­koon­tu­mi­nen on opis­to­seu­ro­jen ja kaik­kien mui­den­kin seu­ro­jen kes­kei­nen tar­koi­tus. Tä­män muis­ta­mi­nen eh­käi­see myös sel­lais­ta häi­ri­ö­käyt­täy­ty­mis­tä, jota Lo­pen Su­vi­seu­rois­sa va­li­tet­ta­vas­ti esiin­tyi.

Opis­to­seu­ra­jär­jes­tä­jien huo­le­nai­hee­na on ol­lut te­ki­jöi­den löy­tä­mi­nen työ­vuo­roi­hin. On hyvä py­säh­tyä ajat­te­le­maan, olem­me­ko ko­ro­na­vuo­si­na tot­tu­neet lii­ak­si sii­hen, et­tei mei­dän tar­vit­se osal­lis­tua seu­ra­jär­jes­te­lyi­hin. Su­vi­seu­ro­jen ja opis­to­seu­ro­jen to­teut­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta il­man suur­ta va­paa­eh­tois­työn­te­ki­jöi­den jouk­koa. Saam­me pyy­tää Tai­vaan Isäl­tä pal­ve­lu­miel­tä ja voi­mia teh­tä­viin, joi­hin mei­tä tar­vi­taan.

Jäm­sän opis­to­seu­ro­jen tun­nus­lau­se ”Roh­kais­kaa ja vah­vis­ta­kaa siis toi­nen tois­tan­ne” so­pii hy­vin ai­kaan, jota eläm­me. Pan­de­mi­a­vuo­sien jäl­keen us­ko­ne­lä­mäm­me kai­paa roh­kai­sua ja vah­vis­tus­ta, jota saam­me sa­nan­kuu­los­sa ja tois­ten us­ko­vais­ten yh­tey­des­sä. Ra­nu­an seu­ro­jen tun­nus­lau­se ”Minä an­nan teil­le tu­le­vai­suu­den ja toi­von” avaa meil­le luot­ta­vai­sia nä­kö­a­lo­ja eteen­päin. Reis­jär­ven seu­ro­jen tun­nus­lau­se ”Si­nun sa­na­si on to­tuus” muis­tut­taa, mi­hin us­kom­me ja ope­tuk­sem­me pe­rus­tuu.