Ih­mi­sen ei ole ai­na help­poa ol­la tyy­ty­väi­nen työ­hön­sä ja omaan elä­män­teh­tä­vään­sä. Olem­me tai­pu­vai­sia häi­ly­mään sin­ne tän­ne ja et­si­mään help­poa tie­tä on­neen. Vai­ke­an ta­lou­del­li­sen ajan kes­kel­lä ym­mär­räm­me pa­rem­min työn ar­von.

Työ­hön liit­tyy täs­sä ajas­sa mo­nia epä­var­mo­ja ky­sy­myk­siä. Vii­me ai­koi­na olem­me kuul­leet suu­ris­ta ir­ti­sa­no­mi­sis­ta. Näi­hin ti­lan­tei­siin jou­du­taan mo­nes­ti yl­lät­tä­en, kun maa­il­ma ym­pä­ril­lä muut­tuu ja yri­tyk­set re­a­goi­vat muu­tok­siin no­pe­as­ti. Työ ei usein­kaan ja­kau­du ta­sai­ses­ti, vaan kes­kuu­des­sam­me on sekä työt­tö­miä et­tä yli­työl­lis­tet­ty­jä. Kuu­lem­me lu­kui­sia ker­to­muk­sia myös työn ai­heut­ta­mas­ta lii­al­li­ses­ta kuor­mas­ta ja pai­nees­ta.

Elä­mäs­sä tu­lee nä­ky­viin se, et­tä ih­mi­nen jou­tuu pon­nis­te­le­maan hank­ki­ak­seen jo­ka­päi­väi­sen lei­pän­sä. Työl­lä on kui­ten­kin myös elä­mää suo­je­le­va ja kas­vat­ta­va vai­ku­tus. Se suo­je­lee jou­ti­lai­suu­del­ta ja kas­vat­taa vel­vol­li­suu­den­tun­toa. An­ta­es­saan ih­mi­sel­le työn ja teh­tä­vän Ju­ma­la ot­taa ih­mi­sen työ­to­ve­rik­seen oman hy­vän tah­ton­sa to­teut­ta­mi­sek­si luo­ma­kun­nas­saan. Hän tah­too, et­tä pal­ve­li­sim­me tuos­sa teh­tä­väs­sä hä­nen an­ta­mil­laan lah­joil­la.

Lap­si­per­heen van­hem­mil­la on pal­jon ar­vo­kas­ta työ­tä ko­to­na. Tämä leh­ti kä­sit­te­lee kas­va­tuk­seen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä. Ju­ma­la on kut­su­nut van­hem­mat hoi­ta­maan, kas­vat­ta­maan ja ra­kas­ta­maan lap­sia. An­si­o­työ on usein vaa­ti­vaa ja ai­kaa vie­vää, mut­ta las­ten kas­va­tus­teh­tä­vän ja ko­din hoi­ta­mi­seen tu­li­si ol­la myös ai­kaa. Las­ten hoi­ta­mi­nen ja kas­vat­ta­mi­nen vaa­tii voi­mia ja kär­si­väl­li­syyt­tä, mut­ta an­taa myös pal­jon iloa.

Mo­nes­sa ko­dis­sa toi­nen van­hem­mis­ta hoi­taa ko­tia elä­män­teh­tä­vä­nään. Jo­kai­ses­sa per­hees­sä on hyvä miet­tiä toi­mi­va käy­tän­tö oman per­heen nä­kö­kul­mas­ta. Vas­tuu las­ten hoi­ta­mi­ses­ta ja kas­vat­ta­mi­ses­ta on an­net­tu äi­dil­le ja isäl­le yh­tei­ses­ti. Tä­hän si­säl­ty­vät myös ko­din­hoi­toon liit­ty­vät vas­tuut ja teh­tä­vät. Ko­ti­työn ar­vos­ta­mi­nen luo ko­tiin yh­teis­hen­keä. Yh­tei­nen te­ke­mi­nen an­taa myös lap­sil­le val­miuk­sia elä­mää var­ten.

Las­ten on hyvä op­pia jär­jes­tyk­seen ja hy­viin ta­poi­hin. Nel­jäs käs­ky ke­hot­taa las­ta kun­ni­oit­ta­maan isään­sä ja äi­ti­än­sä. Sel­ke­ät sään­nöt ko­dis­sa luo­vat tur­val­li­suut­ta ja hel­pot­ta­vat yh­tei­se­lä­mää. Ra­kas­ta­va ja ar­mol­li­nen suh­tau­tu­mi­nen lap­seen on kas­va­tuk­ses­sa pa­rem­pi läh­tö­koh­ta kuin an­ka­ruus.

Koti on en­nen kaik­kea tur­va­paik­ka. Lap­set ja van­hem­mat kai­paa­vat hel­lyyt­tä, rak­kaut­ta, lä­hei­syyt­tä ja tur­val­li­suut­ta. Avi­o­puo­li­soi­den vä­li­nen rak­kaus ja us­kol­li­suus luo­vat ko­tiin tur­val­li­suu­den ja viih­ty­vyy­den tun­teen, joka on las­ten kas­vun kan­nal­ta tär­ke­ää. Lap­si tar­vit­see rin­nal­leen ai­kui­sen, joka kul­kee rin­nal­la oh­ja­ten ja neu­vo­en.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 13.8.2014.