En­si sun­nun­tai­na jul­kis­te­taan SRK:n his­to­ri­an kol­mas osa Myrs­ky­jen kes­kel­lä, Suo­men Rau­ha­nyh­dis­tys­ten Kes­ku­syh­dis­tyk­sen his­to­ria 3 (1962–1980). Kir­jan si­säl­tö on he­rät­tä­nyt mie­len­kiin­toa, on­han ky­sy­myk­ses­sä ai­ka, jon­ka moni lu­ki­ja on it­se hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti elä­nyt.

Tut­ki­mus avaa mur­ros­ta, jon­ka kes­kel­lä SRK:n ja rau­ha­nyh­dis­tys­ten vas­tuun­kan­ta­jat te­ki­vät työ­tään. 1960-lu­vul­la ra­di­ka­li­soi­tu­mi­nen ete­ni laa­jal­la rin­ta­mal­la, ja yh­teis­kun­nal­li­set ra­ken­ne­muu­tok­set oli­vat en­nen­nä­ke­mät­tö­miä. Tuol­loin van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­ses­sa kris­til­li­syy­des­sä ko­et­tiin tar­peel­li­sek­si toi­mia maal­lis­tu­mis­ta vas­taan ja puo­lus­taa Raa­ma­tun pe­rus­tal­le ra­ken­tu­vaa us­koa ja elä­mää. Pyr­ki­myk­se­nä oli sekä yk­sit­täis­ten ih­mis­ten et­tä koko us­ko­vien yh­tei­sön var­jel­tu­mi­nen yh­des­sä us­kos­sa, rak­kau­des­sa, opis­sa ja hen­ges­sä.

Rau­ha­nyh­dis­tyk­sis­sä jär­jes­tet­ty­jen kes­kus­te­lu­jen läh­tö­koh­ta­na oli us­ko­vais­ten yh­tey­den vaa­li­mi­nen. Niis­sä ko­et­tiin siu­nauk­sen het­kiä, kun ajan pai­nei­den kes­kel­lä tais­te­le­va sai hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti us­koa ar­mo­e­van­ke­liu­min. Us­ko­vai­set ha­lu­si­vat kor­ja­ta asi­oi­ta ja py­syä kris­til­li­syy­den rak­kau­des­sa.

Kes­kus­te­luis­sa al­koi kui­ten­kin 1970-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen il­me­tä myös kris­til­li­syy­del­le vie­rai­ta piir­tei­tä. Esiin­tyi toi­min­ta­mal­le­ja ja ope­tus­ta, jot­ka ai­heut­ti­vat häm­men­nys­tä ja ah­dis­tus­ta ja ovat jäl­keen­päin he­rät­tä­neet laa­jaa kri­tiik­kiä. Näis­tä kris­til­li­syy­den kes­kuu­teen il­maan­tu­neis­ta op­pi­har­hois­ta ja vää­rin­käy­tök­sis­tä SRK esit­ti pa­hoit­te­lun­sa vuon­na 2011.

Tut­ki­muk­sen ajan­jak­so­na ko­et­tiin poik­keuk­sel­li­sen voi­ma­kas­ta SRK:n ja rau­ha­nyh­dis­tys­ten toi­min­nan laa­je­ne­mi­sen ai­kaa. Lap­si- ja nuo­ri­so­työs­sä alet­tiin py­hä­kou­lun rin­nal­la pi­tää lap­sil­le päi­vä­ker­ho­ja ja nuo­ril­le raa­mat­tu­luok­kia. Eri­lai­set nuor­ten­päi­vät muo­tou­tui­vat sään­nöl­li­sik­si ta­pah­tu­mik­si, ja leh­tien li­säk­si alet­tiin jul­kais­ta yhä enem­män kir­jo­ja. Tuol­loin han­kit­tiin myös en­sim­mäi­set lei­ri­kes­kuk­set, ja lei­ri­työ ra­ken­tui nii­den ym­pä­ril­le.

Kris­til­li­syy­den elä­mään on his­to­ri­as­sa si­säl­ty­nyt vuo­ro­tel­len tais­te­lun ja rau­han ai­ko­ja. Tänä päi­vä­nä on mo­nel­la tar­ve pu­hua hoi­to­ko­kou­sa­jan ko­ke­muk­sis­ta. Kes­kus­te­lua on hyvä käy­dä her­käl­lä kor­val­la kuun­nel­len ja Ju­ma­lan huo­len­pi­toon tur­vau­tu­en.

Ju­ma­lan Hen­ki on rak­kau­den ja an­teek­si­an­ta­muk­sen hen­ki. Se oh­jaa Ju­ma­lan sa­nan mu­kai­seen elä­mään ja Kris­tuk­sen mie­lel­lä tu­ke­maan mat­ka­ys­tä­viä tiel­lä, joka vie tai­vaa­seen.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 23.10.2019

Ku­vi­tus­ku­va: Eve­lii­na Sauk­ko