Sa­mu­el Kop­pe­roi­nen

Hel­sin­gin rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä seu­ra­vie­raan kat­se ha­keu­tuu pu­hu­ja­ko­rok­keen pai­men­ta ja lam­mas­ta ku­vaa­vaan re­lie­fiin.

Kor­ko­ku­va on noin 70 sent­ti­met­riä kor­kea puus­ta val­mis­tet­tu veis­tos, jo­hon liit­tyy teks­ti "Minä olen Hyvä Pai­men".

Re­lie­fi kuu­luu kiin­te­äs­ti Hel­sin­gin Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen his­to­ri­aan. Se on ti­lat­tu yh­dis­tyk­sen toi­seen toi­mi­ti­laan Fred­ri­kin­ka­tu 61 A:han. Teos on ti­lat­tu, kun nuo ti­lat val­mis­tui­vat vuon­na 1957.

Eri ryh­mien yh­tei­set ti­lat

Sa­mal­la pai­kal­la on vuo­des­ta 1894 si­jain­nut les­ta­di­o­lais­ten ru­kous­huo­ne. Vuo­si­sa­dan vaih­tees­sa ta­pah­tu­nei­den ha­jaan­nus­ten seu­rauk­se­na ti­lois­sa toi­mi yh­tä ai­kaa jopa kol­me eri les­ta­di­o­lai­suu­den suun­taus­ta.

So­tien jäl­keen kau­pun­ki kas­voi. Ti­lat kä­vi­vät ah­taik­si ja yh­teis­työs­sä eri ryh­mien vä­lil­lä oli omat vai­keu­ten­sa. Esi­kois­les­ta­di­o­lai­set ra­ken­si­vat omat ti­lat Puis­to­laan. Uus­he­rän­neet ja van­hoil­li­set päät­ti­vät myy­dä ton­tin ra­ken­nus­liik­keel­le.

Te­ok­set ku­vaa­vat ope­tus­ta

Kaup­pa­hin­ta­na mo­lem­mat yh­dis­tyk­set sai­vat omat noin 400-paik­kai­set ko­koon­tu­mis­ti­lat. Van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­set ti­la­si­vat Il­ma­ri Wirk­ka­lal­ta te­ok­sen ai­hees­ta Hyvä Pai­men. Uus­he­rän­neet ti­la­si­vat Uu­no Poi­ko­sel­ta te­ok­sen ai­hees­ta Tuh­laa­ja­poi­ka.

Les­ta­di­o­lais­tut­ki­ja Mart­ti Wuol­lon mu­kaan te­ok­set ku­vaa­vat hy­vin ryh­mien opil­li­sia pai­no­tuk­sia: "Uus­he­rän­nei­den mu­kaan syn­ti­sen tuli nöy­rä­nä, kon­ta­ten ja sär­ky­neel­lä sy­dä­mel­lä lä­hes­tyä Va­pah­ta­jaa, joka sit­ten ar­mah­ti ja an­toi kaik­ki syn­nit an­teek­si. Van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­suu­des­sa saa­tiin roh­ke­as­ti us­koa, et­tä seu­ra­kun­nas­ta saar­na­tun an­teek­si­an­ta­muk­sen kaut­ta saa­tiin us­koa syn­nit an­teek­si, ja et­tä seu­ra­kun­nan kan­ta­ma­na pää­see pe­ril­le." (Vuol­lo, Mart­ti 1999, Les­ta­di­o­lai­suus Hel­sin­gis­sä vuo­teen 1963, s. 178–179.)

Re­lie­fi muut­ti Ou­lun­ky­lään

Kun Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ny­kyi­set ti­lat val­mis­tui­vat Ou­lun­ky­lään, Hyvä Pai­men -teos siir­ret­tiin sin­ne. Siel­lä se ny­kyi­sel­lä pai­kal­laan lie­nee tut­tu kai­kil­le seu­rois­sa kä­vi­jöil­le. Teos ja sii­hen liit­ty­vä tun­nus on hy­vin usein esil­lä seu­ra­pu­heis­sa, eri­tyi­ses­ti Hy­vän Pai­me­nen sun­nun­tai­na.

Teos toi­mi esi­ku­va­na myös Num­me­lan su­vi­seu­ro­jen juh­la­por­til­le. Sii­hen hel­sin­ki­läi­nen Or­vok­ki Su­rak­ka teki bal­sa-puus­ta vä­hän al­ku­pe­räis­tä esi­ku­vaan­sa suu­rem­man ku­van. Su­vi­seu­ra­tun­nus oli sama kuin Hel­sin­gin Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen tun­nus.

Teos on ar­vo­kas oman his­to­ri­an­sa vuok­si. Te­ki­jä Il­ma­ri Wirk­ka­la syn­tyi Kaus­ti­sel­la vuon­na 1890. Hän on suun­ni­tel­lut usei­ta hau­taus­mai­ta ja hau­ta­muis­to­merk­ke­jä. Hän on suun­ni­tel­lut myös kirk­ko­ja ja kir­kol­li­sia ra­ken­nuk­sia sekä maa­lan­nut alt­ta­ri­tau­lu­ja. Wirk­ka­lan suun­nit­te­lu­työ on ol­lut laa­jaa. Hä­nel­tä on säi­ly­nyt pii­rus­tuk­sia tai mui­ta suun­ni­tel­mia yh­teen­sä 1300. Il­ma­ri Wirk­ka­la oli kan­sain­vä­li­ses­ti­kin kuu­lui­san la­si­tai­te­li­ja Ta­pio Wirk­ka­lan isä.