– Yksilön kaikkivoipaisuus ei sovi uskonelämän hoitamiseen – näissä asioissa on aina turvallista tukeutua Raamattuun, toteavat nivalalaiset Eija-Riitta Niinikoski ja Aleksi Päkkilä.
Reeta Ylikoski
– Yksilön kaikkivoipaisuus ei sovi uskonelämän hoitamiseen – näissä asioissa on aina turvallista tukeutua Raamattuun, toteavat nivalalaiset Eija-Riitta Niinikoski ja Aleksi Päkkilä.
Reeta Ylikoski
Tarja Korri ja Reeta Ylikoski
Ihmisyys, ajan muutokset ja niiden vaikutukset ihmisten elämään. Nivalalaiset Eija-Riitta Niinikoski ja Aleksi Päkkilä istahtavat keskustelemaan näiden aiheiden äärelle.
He pohtivat, kuinka kehitys on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin monilla elämän alueilla. Kaikki kehitys ei ole ollut kuitenkaan positiivista.
Erkki Reinikainen toi jo vuonna 1983 kirjassaan Näin on kirjoitettu esiin huolensa Jumalasta luopuneen ihmisen tarpeesta selittää maailmaa ja sen ilmiöitä ilman Jumalaa. Tilalle on tullut kaikkivoipa ihminen, jonka toiminnasta on tullut uhka sekä luomakunnalle että ihmiselle itselleen.
– Suomessa suurin osa kansasta jakoi sotien jälkeen samat yhteiskunnalliset ja kristilliset arvot. Nyt aika on muuttunut, ja etenkin kristilliset arvot ovat murenemassa, Niinikoski pohtii.
Yksilökeskeisyys heijastuu sekä ajallisen että hengellisen elämän alueelle.
– Vuosikymmeniä sitten uskomisen asioista puhuttiin vapaasti, nyt se ei enää monen mielestä ole sopivaa, lisää Päkkilä.
Ihminen kyseenalaistaa, tarvitseeko hän Jumalaa vai voiko itse olla päättämässä oman elämänsä suunnan. Niinikoskelle on noussut monesti mieleen teologiopintojensa aikana rakkaaksi tullut Isä meidän -rukous:
– Olenko valmis uskomaan siihen, mitä siinä rukoillaan? Olenko valmis uskomaan, että Jumalan tahto saa tapahtua myös omassa elämässäni, ei vain maan päällä ja taivaassa?
Raamattu opettaa monin paikoin ihmisen vapaudesta, valinnoista ja teoista. ”Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” (Ef. 2:10).
Seurakuntapastori Aleksi Päkkilä muistelee monelle kastejuhlista tuttua psalmia. Siinä tulee esille, kuinka Jumala on säätänyt jokaisen ihmisen elinpäivien määrän ja tehnyt tämän elämää varten monia suunnitelmia (Ps. 139:16–18).
Päkkilä pohtii, että Jumalan johdatuksen rinnalla myös ihmisen omilla valinnoilla on jonkinlainen merkitys elämän kulkuun, vaikka ihminen ei voikaan itse vaikuttaa kaikkeen. Jumala voi sallia ihmisen kulkea monia erilaisia polkuja matkalla kohti lopullista päämäärää, taivaan kotia. Psalmin kirjoittajan tavoin Jumalaan luottava ihminen saa elää turvallisin mielin elämäntilanteesta riippumatta.
Keskustelunaiheiksi nousevat myös hyvän tekemisen mahdollisuudet syntiinlankeemuksen jälkeen.
– Perisynnin vuoksi kaikissa ihmisissä on taipumus pahaan eikä kukaan ihminen voi pelastua omilla teoillaan. Luomisessa Jumalalta saamiaan lahjojaan jokainen voi käyttää vapaasti arjen kutsumuksissa, harrastuksissa ja lähimmäisten palvelemissa. Usko ja teot on kuitenkin syytä pitää erillään, Päkkilä sanoo.
– Hyvät teot eivät ole uskon mitta eikä pelastumisen edellytys. Raamattu opettaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään, sekä tekemään ajallisen työn niin hyvin kuin tekisi sen Jumalalle, lisää Niinikoski.
Yksilön kaikkivoipaisuus ei sovi uskonelämän hoitamiseen, ajattelevat keskustelijat.
– Tarvitsemme toisen uskovaisen ihmisen, joka antaa synnit anteeksi, ja pyhäin yhteyden niin kuin uskontunnustuksessa sanotaan.
Niinikoski käyttää tähän kynttilävertausta:
– Kynttilän heikkokin liekki näkyy, mutta jos se sammuu, tarvitaan uusi elävä liekki sytyttämään se. Liekki ei syty esimerkiksi rukoilemalla tai sopimalla suoraan Jumalan kanssa.
Niinikoski ja Päkkilä kokevat, että on aina turvallista palata Raamattuun. Sieltä he siteeraavatkin monia kohtia keskustelun aikana. Myös tulevan kesän Suviseurojen tunnuslause nousee vahvasti esille: ’Herra sinuun minä turvaan.’ (Ps. 31:2).
Käytetyt lähteet: Reinikainen, Erkki 1983: Näin on kirjoitettu; Raamattu; Tieteen termipankki, https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:humanism; www.luther.de
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys