JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Ju­ma­la joh­dat­ti toi­sin

Puhutaan maasta ja taivaasta
24.8.2021 7.30

Juttua muokattu:

23.8. 15:47
2021082315473420210824073000

Koon­nut: Hel­mi Yr­jä­nä

Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­ti

Työ on niin iso osa elä­mää, et­tä työt­tö­mä­nä elä­män mer­ki­tyk­sel­li­syys voi ky­see­na­lais­tua. Työn saa­mi­nen työt­tö­myy­den jäl­keen on suu­ri kii­tok­sen ai­he.

Hen­na Pärk­kä: Kun mer­ko­no­mik­si val­mis­tu­mi­sen jäl­keen jat­koin opin­to­ja tra­de­no­mik­si, val­mis­tuin käy­tän­nös­sä työt­tö­mäk­si. Lo­pul­ta työt­tö­myys kes­ti­kin kol­me vuot­ta. Työt­tö­myy­sai­ka oli tur­haut­ta­vaa, jo­ten­kin vä­hän hä­vet­tä­vää ja lan­nis­ta­vaa, mut­ta yh­tä ai­kaa myös an­toi­saa ai­kaa omal­la ta­val­laan. Koin työt­tö­myy­sa­jan ikään kuin ko­et­te­le­muk­se­na, joka oli mi­nul­le kat­sot­tu so­pi­vak­si.

Jus­si-Mat­ti Ko­ti­lai­nen: Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen sain ol­la ly­hy­en mää­rä­ai­kai­suu­den töis­sä, mut­ta sen jäl­keen jou­duin työt­tö­mäk­si. Olin työt­tö­mä­nä noin 1,5 vuot­ta. Otin työt­tö­myy­te­ni ras­kaas­ti, en­kä oi­kein edes sii­tä ha­lun­nut pu­hu­a­kaan. Vaik­ka asia tun­tui vai­ke­al­ta, iloa elä­mään toi­vat oma­koh­tai­nen us­ko, su­ku­lai­set, ys­tä­vät, seu­rat, ko­ti­sii­o­nin teh­tä­vät ja tal­koo­työt.

Hen­na: Koh­ta­sin ai­ka mo­nen­lais­ta suh­tau­tu­mis­ta noi­den vuo­sien ai­ka­na ja eh­kä ikä­vim­mil­tä tun­tui­vat hy­vän­tah­toi­set kom­men­tit, jois­sa kui­ten­kin oli myös ne­ga­tii­vis­sä­vyt­tei­nen pii­lo­vies­ti. Esi­mer­kik­si ”kyl­lä te­ke­väl­le töi­tä löy­tyy” ei kol­mat­ta vuot­ta töi­tä et­si­neel­le tun­tu­nut enää oi­kein roh­kai­se­val­ta.

Jus­si-Mat­ti: Olin töis­sä vä­hän yli kak­si vuot­ta, kun­nes jou­duin uu­del­leen työt­tö­mäk­si. Pää­tin muut­taa Hel­sin­kiin ja et­siä siel­tä työn. Eh­din asua siel­lä kol­me viik­koa, kun­nes Puo­lus­tus­voi­mis­ta Tam­pe­reel­ta soi­tet­tiin, et­tä pää­si­sin­kö käy­mään haas­tat­te­lus­sa. En ol­lut ha­ke­nut teh­tä­vää, mut­ta me­nin sin­ne ja tu­lin va­li­tuk­si. Sil­loin tun­tui, et­tä Ju­ma­la ha­lu­si joh­dat­taa tä­män toi­sel­la ta­val­la kuin olin it­se aja­tel­lut.

Hen­na: Mil­tä si­nus­ta Jus­si-Mat­ti tun­tui työt­tö­myy­den jäl­keen saa­da töi­tä? Minä muis­tan, et­tä olin to­del­la on­nel­li­nen en­sim­mäi­ses­tä ko­ko­päi­väi­ses­tä työs­tä pit­käl­li­sen työn­haun jäl­keen, vaik­ka sa­mal­la jän­ni­tin­kin, mi­ten so­peu­dun työ­e­lä­mään. Työ­yh­tei­söä ja työ­nan­ta­jaa ei on­nek­si tar­vin­nut jän­nit­tää: tu­lin sil­loin SRK:lle ke­sä­töi­hin, ja sa­ma­na vuon­na sain SRK:lta pi­dem­pi­ai­kai­sen teh­tä­vän.

Jus­si-Mat­ti: Oli ihan sa­man­lai­sia tun­te­muk­sia: tun­tui eri­tyi­sen hie­nol­ta ja olin to­del­la kii­tol­li­nen. Ja kyl­lä mi­nu­a­kin jän­nit­ti, on­nis­tun­ko saa­mas­sa­ni työs­sä, saan­ko pi­tää sen työn ja jat­ke­taan­ko mää­rä­ai­kais­ta teh­tä­vää­ni. Myö­hem­min teh­tä­vä­ni on va­ki­nais­tet­tu ja olen saa­nut uu­sia vas­tui­ta. Olen luot­ta­nut, et­tä jos Tai­vaan Isä an­taa teh­tä­viä ja vas­tui­ta, niin hän an­taa myös voi­mia ja vii­saut­ta hoi­taa nii­tä.

Hen­na: Mi­nus­ta on erit­täin tär­keä huo­leh­tia, et­tä työ ei vei­si lii­kaa ai­kaa muul­ta elä­mäl­tä. Luin juu­ri ar­tik­ke­lin, jos­sa työ­noh­jaa­ja esit­ti, et­tä ih­mi­sen voi­ma­va­ra-ak­ku on työl­le ja vapa-ajal­le yh­tei­nen ja et­tä puo­lia ei voi erot­taa toi­sis­taan. Jos­kus yk­si­tyi­se­lä­män asi­at voi­vat vie­dä akus­ta val­ta­o­san sen vir­ras­ta, ja sii­nä het­kes­sä työ­tä täy­tyi­si teh­dä eri ta­val­la, jot­ta jak­saa.

Jus­si-Mat­ti: Niin­pä. Ker­ran töis­sä pyy­det­tiin miet­ti­mään tyhy-ide­oi­ta, niin eräs työ­ka­ve­ri­ni to­te­si, et­tä työ­hy­vin­voin­ti on sitä, et­tä töis­sä on hyvä ol­la. Kyl­lä hy­vän työ­il­ma­pii­rin ja työ­hy­vin­voin­nin eteen kan­nat­taa teh­dä ko­vas­ti töi­tä jo ihan siel­lä työ­pai­kal­la. Sil­loin kaik­kien on hel­pom­pi osal­lis­tua myös nii­hin tyhy-ta­pah­tu­miin.

Hen­na: Kyl­lä, oleel­li­sem­paa on jo­ka­päi­väi­nen jak­sa­mi­nen ja hy­vin­voin­ti kuin yk­sit­täi­set ta­pah­tu­mat, vaik­ka oma paik­kan­sa on niil­lä­kin. Vaik­ka työn en­si­si­jai­se­na tar­koi­tuk­se­na näh­dään toi­meen­tu­lo, niin it­sel­le­ni se tuo elä­mään mer­ki­tyk­sel­li­syy­den tun­net­ta: olen tar­peel­li­nen ja voin ol­la hyö­dyk­si juu­ri niil­lä mi­nun omil­la vah­vuuk­sil­la­ni, joi­ta olen Ju­ma­lal­ta saa­nut. Nämä vah­vuu­det oli­vat työt­tö­myy­sai­ka­na vä­hän pii­los­sa ja tun­tui, et­tä eh­kä mi­nul­la ei mi­tään vah­vuuk­sia ja tai­to­ja ole­kaan.

Jus­si-Mat­ti: On­nek­si ih­mi­sil­lä on eri­lai­sia vah­vuuk­sia, jot­ta eri alo­jen am­mat­ti­lai­sia riit­tää kaik­kiin yh­teis­kun­nan tar­pei­siin. On tot­ta, et­tä työt­tö­mä­nä ei pää­se niin hel­pos­ti näyt­tä­mään vah­vuuk­si­aan ja nii­tä al­kaa sit­ten it­se­kin ky­see­na­lais­ta­maan. Olen saa­nut työs­sä­ni pe­reh­dyt­tää uu­sia työn­te­ki­jöi­tä, ja se on to­del­la mie­len­kiin­tois­ta. Eri­lai­set op­pi­jat voi­vat teh­dä sa­man asi­an hie­man eri ta­voil­la mut­ta pää­se­vät sil­ti sa­maan lop­pu­tu­lok­seen. Se tuo rik­kaut­ta tii­min työs­ken­te­lyyn.

22.9.2021

Mi­nul­le elä­mä on Kris­tus ja kuo­le­ma on voit­to. Fil. 1:21

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Ta­pah­tu­koon si­nun tah­to­si

Vuo­den 2021 ajan­koh­tais­kir­ja kä­sit­te­lee ai­hei­ta ku­ten us­kon­non­va­paut­ta ja kris­ti­tyn vas­tuu­ta sekä pan­de­mi­an ai­heut­ta­mia muu­tok­sia ar­jes­sam­me ja yh­teis­kun­nas­sa. Sa­mal­la se ker­too luot­ta­muk­ses­ta muut­tu­mat­to­miin Ju­ma­lan sa­nan lu­pauk­siin ja hä­nen hy­vän tah­ton­sa to­teu­tu­mi­seen.

Lai­na

Per­hee­näi­din sel­viy­ty­mis­ta­ri­na avaa nä­ky­män suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan ke­hit­ty­mi­seen jäl­leen­ra­ken­nuk­sen ajal­ta 1960-lu­vun hy­vin­voin­tiin. Sa­mal­la se on pu­heen­vuo­ro kris­til­lis­ten ar­vo­jen puo­les­ta.

Käsi en­ke­lin kä­des­sä

Rai­kas ja ajan­koh­tai­nen nuor­ten­kir­ja kä­sit­te­lee so­me­riip­pu­vuut­ta, ys­tä­vien mer­ki­tys­tä ja us­ko­ne­lä­män hoi­ta­mis­ta.

Ihas­tut­ta­va eläin­maa­il­ma

Tie­sit­kö, et­tä su­den­ko­ren­not ovat eläin­maa­il­man tai­ta­vim­pia len­tä­jiä ja saa­lis­ta­jia tai et­tä lap­set kuu­le­vat hei­nä­sir­kan soi­ton pa­rem­min kuin ai­kui­set?

Lap­si olen pie­ni

Tämä levy vie si­nut löy­tö­ret­kel­le las­ten Sii­o­nin lau­lu­jen pa­riin pien­ten soo­lo­lau­la­jien ja vä­hän isom­pien kuo­ro­lau­la­jien mu­ka­na. Kuun­te­le, kuin­ka kos­ket­ta­vas­ti, raik­kaas­ti ja mie­leen­pai­nu­vas­ti nuo­ri väki lau­laa näi­tä kris­til­li­syy­del­le ar­vok­kai­ta lau­lu­ja.