JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Ju­ma­la kuu­lee hä­tään­ty­neen ru­kouk­sen

Puhutaan maasta ja taivaasta
13.8.2021 9.35

Juttua muokattu:

12.8. 09:44
2021081209443520210813093500
Eila ja Esko Kantola kuuntelivat opistoseuroja kotonaan Ruukissa.

Eila ja Esko Kantola kuuntelivat opistoseuroja kotonaan Ruukissa.

Ari Haapakoski

Eila ja Esko Kantola kuuntelivat opistoseuroja kotonaan Ruukissa.

Eila ja Esko Kantola kuuntelivat opistoseuroja kotonaan Ruukissa.

Ari Haapakoski

Mia Kaut­to

Maa­il­man­laa­jui­nen ko­ro­na­pan­de­mia on es­tä­nyt ko­koon­tu­mi­set tänä vuon­na myös opis­to­seu­roi­hin. Ruuk­ki­lai­set Ei­la ja Es­ko Kan­to­la hil­jen­tyi­vät kuun­te­le­maan Reis­jär­ven opis­to­seu­ro­ja ko­to­naan Sii­ka­jo­en Ruu­kis­sa.

Reis­jär­ven opis­to on Kan­to­loil­le eri­tyi­sen ra­kas.

– Ju­ma­la joh­dat­ti mei­dät sin­ne sa­mal­le vuo­si­kurs­sil­le 1965- ja 66-vuo­si­na. Tai­vaan Isä siu­na­si näin, et­tä saim­me toi­sis­tam­me eli­ni­käi­sen kump­pa­nin, ker­too Es­ko.

Reis­jär­ven opis­to on Es­kol­le eri­tyi­sen ra­kas toi­ses­ta­kin syys­tä. Kun hän meni opis­toon, oli lap­suu­den us­ko men­nyt.

– Us­ko­vai­nen äi­ti näki mi­nun ti­lan­tee­ni, ja hän ha­lu­si mi­nut lä­het­tää tuon­ne us­ko­vais­ten kes­kuu­teen. Al­ku­syk­sys­tä mi­nus­ta tun­tui, et­tä minä en ol­lut oi­ke­as­sa pai­kas­sa, kun minä en ol­lut vie­lä pa­ran­nus­ta teh­nyt. Olin läh­dös­sä siel­tä jo pois­kin.

– Muis­tan hy­vin sen il­lan, kun Tai­vaan Isä joh­dat­ti niin, et­tä sain pa­ran­nuk­sen teh­tyä. Sit­ten hel­pot­ti ja tuli heti sem­moi­nen mie­li, et­ten läh­de kyl­lä opis­tos­ta pois, en mil­lään.

Ai­mo Hau­ta­mä­ki pu­hui opis­to­seu­rois­sa Mat­teuk­sen evan­ke­liu­min 16. lu­vun ja­kei­den 1–4 poh­jal­ta. Raa­ma­tun­koh­das­sa ker­ro­taan, kuin­ka Jee­suk­sen luok­se tuli fa­ri­seuk­sia ja sad­du­keuk­sia, jot­ka pyy­si­vät Jee­sus­ta näyt­tä­mään heil­le mer­kin tai­vaas­ta.

– Fa­ri­seuk­set ja sad­du­keuk­set ha­lu­si­vat jär­keen käy­vän mer­kin, joka to­dis­tai­si, et­tä Jee­sus on Mes­si­as. He esit­ti­vät ky­sy­myk­sen kiu­saa­mis­mie­les­sä. Jee­sus ei kiin­nit­tä­nyt huo­mi­o­ta ky­se­li­jöi­den mie­len­laa­tuun, sa­noi Hau­ta­mä­ki.

Pu­hu­ja nos­ti esil­le sen, mi­ten Jee­sus aloit­ti vas­tauk­sen­sa ke­hu­mal­la ky­se­li­jöi­tä sii­tä, et­tä nämä osa­si­vat en­nus­taa tu­le­vaa sää­tä tai­vaan merk­kien pe­rus­teel­la.

– Voi kun ai­na osai­si epä­us­koi­sel­le­kin vas­ta­ta sil­lä ta­val­la, et­tä lem­pe­äs­ti ja rak­kaas­ti pu­hut­te­li­si. Kuin­ka lem­pe­äs­ti ja rak­kaas­ti Jee­sus aloit­ti tä­män, poh­dis­ke­li Ei­la pu­heen jäl­keen.

– Jos suh­tau­tu­sim­me an­teek­si­an­ta­muk­sel­la, se kan­tai­si var­mas­ti pal­jon pa­rem­man he­del­män. Jos it­sel­le tu­lee tur­me­lus, kun il­ke­äs­ti ky­sy­tään, an­taa sa­nan sa­naa vas­taan tai kak­si par­haas­ta. Li­han mie­li on sel­lai­nen.

Es­ko on huo­man­nut, et­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa us­kos­sa val­vo­mi­nen aut­taa vas­taa­maan kär­jek­käi­siin­kin ky­sy­myk­siin.

– Kun syn­nin pi­tää loi­tol­la, niin kuin Ai­mo tuos­sa saar­nas­sa pu­hui, ja koit­taa us­koa joka päi­vä, niin se aut­taa, et­tä pys­tyy mah­dol­li­sim­man lem­pe­äs­ti pii­kit­te­lyn­kin ot­ta­maan.

Hau­ta­mä­ki pu­hui pu­hees­saan, kuin­ka Joo­na sai teh­tä­väk­seen il­moit­taa Ni­ni­ven asuk­kail­le, et­tä heil­lä on 40 päi­vää ai­kaa elää. Hä­nen teh­tä­väk­seen an­net­tiin la­ki­saar­nan pi­tä­mi­nen.

– Tämä oli kova teh­tä­vä, ja Joo­na os­ti­kin Ja­fon kau­pun­gis­ta li­pun lai­vaan, jon­ka mää­rän­pää oli Tar­sik­ses­sa Es­pan­jas­sa. Suun­ta oli juu­ri päin­vas­tai­nen kuin Ni­ni­ven suun­ta, jon­ne Ju­ma­la oli Joo­nan ke­hot­ta­nut läh­te­mään, taus­toit­ti Hau­ta­mä­ki.

– Kyl­lä­hän se on vai­kea asia men­nä sa­no­maan sel­lais­ta, et­tä teil­lä on nyt 40 päi­vää ai­kaa teh­dä pa­ran­nus. Joo­na koki, et­tä hän on sii­hen ky­ke­ne­mä­tön, ja hän teki tä­män rat­kai­sun, poh­tii Ei­la.

– Siel­lä va­laan vat­sas­sa Joo­nal­le tuli kuo­le­man­pel­ko. Ju­ma­la kuu­li hä­tään­ty­neen ih­mi­sen ru­kouk­sen. Kävi on­nel­li­ses­ti, et­tä va­hin­goit­tu­mat­to­ma­na tämä kala ok­sen­si hä­net kui­val­le maal­le.

Hau­ta­mä­ki sa­noi pu­hees­saan, et­tä Ju­ma­la tie­tää kai­ken. Hän tie­si myös As­sy­ri­an pää­kau­pun­gin Ni­ni­ven asuk­kai­den elä­män. Syn­ti on niin mah­ta­va tur­mi­o­val­ta, et­tä kaik­ki ih­mi­set ovat voi­mat­to­mia hy­vään. Syn­nin ai­heut­ta­ma suu­rin tuho on sii­nä, et­tä ih­mi­nen jou­tuu eroon Ju­ma­las­ta.

Ajal­le on tyy­pil­lis­tä jon­kin asi­an kä­sit­te­le­mi­nen ja se­lit­tä­mi­nen niin, et­tä sii­tä lo­pul­ta tu­lee hy­väk­syt­tä­vä asia. Syn­ti ei kui­ten­kaan muu­tu mik­si­kään, vaik­ka se se­li­te­tään pois.

– Syn­ti on to­del­la vaa­ral­li­nen, ja se pi­täi­si ai­koi­naan tor­jua, et­tei se sai­si val­taa. Niin kuin Ai­mo­kin ku­va­si tuos­sa, me olem­me täy­sin voi­mat­to­mia syn­tiä vas­taan, jos se saa meis­sä val­lan. Ju­ma­lan ar­mo ja evan­ke­liu­mi on se, joka voit­taa syn­nin. Se pi­täi­si ai­koi­naan sii­hen saa­da, miet­tii Es­ko.

– Ny­ky­ään yri­te­tään pu­hua niin, et­tä kun joku asia on ylei­nen mie­li­pi­de, niin se ei enää ole­kaan syn­tiä. Esi­mer­kik­si tämä mies- ja nais­kä­si­tys. Ju­ma­la loi ih­mi­sen mie­hek­si ja nai­sek­si, mut­ta nyt ih­mi­nen on päät­tä­nyt, et­tä Ju­ma­lal­le on tul­lut vir­hei­tä. Se on jon­kun nai­sen luo­nut mie­hek­si ja jon­kun mie­hen nai­sek­si. Ei­hän Ju­ma­la ole teh­nyt vir­hei­tä, muis­tut­taa Ei­la.

Joo­nan yri­tys lais­taa Ju­ma­lan hä­nel­le an­ta­ma teh­tä­vä päät­tyi suu­ren ka­lan vat­saan, mis­sä Joo­nal­le tuli hätä, Hau­ta­mä­ki ker­toi. Sil­loin Joo­na ru­koi­li Ju­ma­laa.

– Ju­ma­la on lu­van­nut hä­tään­ty­nei­den ih­mis­ten ru­kouk­set kuul­la, sa­noi Hau­ta­mä­ki.

Ju­ma­la an­toi ka­lan ok­sen­taa Joo­na kui­val­le maal­le va­hin­goit­tu­mat­to­ma­na.

– Jee­sus oli ris­tiin­nau­lit­se­mi­sen­sa jäl­keen hau­das­sa kol­me yö­tä ja kol­me päi­vää, ku­ten Joo­na suu­ren ka­lan vat­sas­sa. Jee­suk­sen ylös­nou­se­mus on us­kon asia, mut­ta muu­ta merk­kiä ih­mi­sil­le ei ole lu­vat­tu. Jee­sus: ”Tämä paha ja us­ko­ton su­ku­pol­vi vaa­tii merk­kiä, mut­ta ai­noa merk­ki, joka sil­le an­ne­taan, on Joo­nan merk­ki” (Matt. 4:4), se­lit­ti Hau­ta­mä­ki.

Ker­ran koit­taa päi­vä, jol­loin kaik­ki hau­dat au­ke­a­vat, pu­hui Hau­ta­mä­ki ja jat­koi:

– Us­ko on kal­lein lah­ja maan pääl­lä. Tätä lah­jaa kan­nat­taa vaa­lia, sil­lä se vie tääl­tä ker­ran pe­ril­le tai­vaan ko­tiin.

– Mei­dän per­hees­sä on ol­lut sel­lai­nen mur­heel­li­nen asia, et­tä mei­dän tyt­tä­rem­me ei kuol­lut siu­nat­tu­na. Tämä asia mo­nes­ti mei­tä ah­dis­taa. Täl­lai­seen asi­aan voi liit­tyä ki­pei­tä poh­din­to­ja, joi­hin ke­nen­kään ei tar­vit­si­si ryh­tyä, ker­too Ei­la.

– Sii­nä­hän voi tul­la vaik­ka min­kä­lai­sia syy­tök­siä it­sel­le, jos ru­pe­aa miet­ti­mään, et­tä tämä on mi­nun lap­si ja mi­nun kaut­ta syn­ty­nyt, ja jos ei hä­nel­le tai­va­so­suut­ta tul­lut­kaan, mi­nul­la­han on hir­veä vas­tuu, poh­tii Es­ko.

– Jo­kai­sen ih­mi­sen on kui­ten­kin tyy­dyt­tä­vä val­vo­maan omas­sa us­kos­saan. Em­me ole vas­tuus­sa kuin omas­ta us­kos­tam­me. Ju­ma­lan kä­des­sä ovat myös epä­us­koi­si­na kuol­leet rak­kaam­me.

Hän sa­noo, et­tä tär­kein­tä on se, et­tem­me kat­ke­roi­du näi­den ta­pah­tu­mien ta­kia, vaan us­kom­me it­se Ju­ma­lan sa­nan mu­kaan ja luo­tam­me sii­hen, et­tä sii­nä­kään asi­as­sa Ju­ma­la ei ole teh­nyt vää­riä rat­kai­su­ja. Pää­a­sia, et­tä me tänä päi­vä­nä us­kom­me – sil­loin meil­lä on toi­vo.

Haas­tat­te­lu on jul­kais­tu 11. elo­kuu­ta il­mes­ty­nees­sä Päi­vä­mies-leh­des­sä.

25.10.2021

Ku­nin­kait­ten­kin edes­sä ker­ron ar­kai­le­mat­ta si­nun lii­tos­ta­si. Ps. 119:46

Viikon kysymys