Kevään aikana Ranuan opistolla liikunnan opettajan sijaisuuksia tehnyt Liinu Hannuksela kertoo, että uskovaisten nuorten liikunnan harrastamista olisi kiinnostavaa tutkia enemmänkin.
Iida Stöckell
Kevään aikana Ranuan opistolla liikunnan opettajan sijaisuuksia tehnyt Liinu Hannuksela kertoo, että uskovaisten nuorten liikunnan harrastamista olisi kiinnostavaa tutkia enemmänkin.
Iida Stöckell
Juho Tuomisto
Nuorille ja nuorille aikuisille tehty kysely kertoo, että lähes 95 prosenttia vastaajista täyttää suositukset, mutta suurin osa suhtautuu liikkumiseen rennosti: peräti 70 prosenttia vastaajista ei pidä harrastamistaan tavoitteellisena, vaan liikunnan tärkeimmäksi motivaattoriksi nousee hyvä olo.
Vanhoillislestadiolaiset nuoret näyttävät harrastavan liikuntaa poikkeuksellisen aktiivisesti ja monipuolisesti. Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa opiskeleva Liinu Hannuksela, 24, toteutti keväällä aiheesta laajan kyselyn, jonka tulokset hämmästyttivät tutkijan itsensä.
Hän kertoo olleensa hämmästynyt erityisesti vastaajien harrastamisen määrästä suhteessa liikuntasuosituksiin.
– Tuntui kuin tulokset olisivat kertoneet omasta kaveripiiristä täällä Jyväskylässä, mutta oli huikea nähdä, että liikunta on oikeasti merkittävä asia yleisemminkin uskovaisten nuorten keskuudessa, Hannuksela kertoo.
Maaliskuussa toteutetun kyselyn perusteella lähes 95 prosenttia vastaajista täyttää tai ylittää aikuisten terveysliikuntasuositukset, eli liikkuu viikoittain vähintään 2,5 tuntia kevyesti tai harrastaa tunnin ja 15 minuuttia rasittavampaa liikuntaa. Määrä on huomattavasti enemmän kuin valtaväestössä, jossa alle 40-vuotiaista suomalaisista vain vajaa puolet yltää samoihin suosituksiin.
Vastaajista puolet liikkuu yli neljä tuntia viikossa ja reilu neljäsosa jopa yli kuusi tuntia. Kymmenellä prosentilla vastaajista täyttyy 8 tuntia liikuntaa viikossa.
Kyselyyn kertyi vastauksia lähes 700 ja niitä pyydettiin Jyväskylässä, Kuopiossa, Tampereella ja Oulussa asuvien nuorten tai nuorten aikuisten Whatsapp-ryhmistä.
Monipuolisuus yllättää
Hannukselan mukaan vastaajajoukko on mieltynyt monipuoliseen liikunnan harrastamiseen. Tästä kertoo se, että moni vastaaja arvioi harrastavansa jopa neljästä kahdeksaan eri lajia.
Suosituimmaksi liikuntamuodoksi valikoitui arki- ja hyötyliikunta, jonka valitsi lähes 80 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi yleisintä oli kävely (60 %), juoksu (55 %) ja kuntosali (50 %).
– Vaikka liikuntaa harrastetaan paljon yksin, myös lähimpien ihmisten kesken ja pelivuoroilla liikkuminen on hyvinkin suosittua.
Jääkiekko ja salibandy päätyivät suosituimpien lajien joukkoon hieman yli kolmanneksella vastaajista. Hannuksela sanoo joukkuepelien kuuluvan kaikille tasosta riippumatta ja toivoo, että eri paikkakuntien nuorilla olisi monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa niin yksin kuin muiden kanssa.
– Tietenkin sujuva peli vaatii hiukan lajitaitoja, mutta pelaajat itse määrittävät tavoitteen pelille, joka voi voittamisen tai maalinteon sijasta olla vaikka uuden oppiminen.
– Joukkuelajien harrastaminen on mielestäni parhaimmillaan reilun ja hyvän meiningin ollessa keskiössä, Hannuksela kannustaa.
Hyvä olo motivoi
Lähes 70 prosenttia vastaajista ei pidä liikuntaa tavoitteellisena, vaikka moni mainitsee tärkeäksi kunnon kohottamisen, terveyden tai uusien taitojen oppimisen.
– Arvelen, että oikeasti iso osa liikkuu ilman jatkuvaa tietoisuutta siitä ”miksi liikun”, Hannuksela sanoo.
Tuloksesta kertoo myös se, että vain noin 8 prosenttia vastaajista harrasti liikuntaa urheiluseurassa. Yli 40 prosenttia vastasi hyvän olon olevan tärkein syy liikunnan harrastamiseen. Kolmanneksen mielestä eniten liikkumaan motivoi terveyden ja kunnon ylläpito.
– Jos liikunta on mukavaa, siitä tulee hyvä olo ja sen tiedetään olevan hyväksi, niin ei sen kummempia tietoisia tavoitteita tarvitse ollakaan.
Tutkimusaihe kiinnostaa
Ajatus kyselyn toteuttamusesta nousi Hannukselalle opintojensa päättöharjoittelun aikana, jonka hän suoritti yläkoulun tyttöjen liikuntaryhmässä. Harjoittelua ohjanneen opettajan keräämien tietojen mukaan yhtä lukuunottamatta kaikki heistä harrastivat liikuntaa urheiluseuroissa viikoittain neljästä tunnista jopa 18 tuntiin asti.
– Tämä harjoittelun määrä suorastaan järkytti, koska kyseessä olivat vielä hyvin nuoret, 7-luokkalaiset.
Hannuksela sanoo, että ainut urheiluseuratoiminnan ulkopuolella oleva oppilas vaikutti uskovaisessa kodissa kasvaneelta.
– Hän oli erittäin taitava niin minun kuin omankin opettajansa mielestä. Hän kertoi harrastavansa monipuolisesti eri liikuntalajeja kavereidensa ja perheensä kanssa.
– Oikeastaan tästä syystä heräsi kiinnostus selvittää, poikkeaako uskovaisten nuorten liikunnan harrastaminen valtaväestöstä niin radikaalisti kuin harjoitteluryhmässäni.
Viimeistä kevättään yliopistossa viettävä Hannuksela valmistuu toukokuussa. Hän sanoo, että kiinnostavaa olisi tutkia vielä tarkemmin, mitkä tekijät vaikuttavat liikunnalliseen aktiivisuuteen vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä.
– Erityisesti kouluikäisten uskovaisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tutkiminen kiinnostaa.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Värityskirja kukkien ja perhosten ystäville. Värityskirjan paperi on hieman paksumpaa, joten väritystä voi kokeilla erilaisilla tekniikoilla.