Kuu­sa­mo­lais­syn­tyi­set Han­na­ma­ri ja Os­ka­ri Oi­ka­rai­nen muut­ti­vat Rau­mal­ta Vaa­laan vuon­na 2013. Vaa­la on pie­ni 2800 asuk­kaan kun­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­la, ja Ou­luun siel­tä tu­lee mat­kaa 90 ki­lo­met­riä.

– Tu­lim­me tän­ne ihan um­mik­ko­na Os­ka­rin va­ki­tui­sen opet­ta­jan työn vuok­si, ker­too Han­na­ma­ri Oi­ka­rai­nen.

– Ajat­te­lim­me, et­tä Vaa­la on mel­ko lä­hel­lä Ou­lua, jos­sa asuu su­ku­lai­sia ja ys­tä­viä, ei­kä Kuu­sa­mon mum­mo­loi­hin­kaan ole mah­do­ton mat­ka.

Han­na­ma­ri Oi­ka­rai­nen on aloit­ta­nut kant­to­rin vi­ras­sa Vaa­lan seu­ra­kun­nas­sa tänä syk­sy­nä.

– Seu­ra­kun­ta on mi­nul­le tut­tu en­tuu­des­taan, jo­ten uu­den opet­te­lu ei ole vie­nyt ko­vin pal­jon ai­kaa. Työ on ri­kas­ta ja mo­ni­puo­lis­ta, ja saan ol­la läs­nä koko elä­män kir­jos­sa.

Oi­ka­rai­set naut­ti­vat sii­tä, et­tä Vaa­las­sa saa lap­si­per­hee­nä elää luon­non kes­kel­lä:

– Kau­pun­gin lai­neet ei­vät lyö tän­ne as­ti. Vaa­las­sa on hy­vät pe­rus­pal­ve­lut, ja pie­nes­sä pi­tä­jäs­sä asi­oi­hin pää­see myös it­se vai­kut­ta­maan.

Han­na­ma­ri Oi­ka­rai­nen ker­too, et­tä kaik­ki hei­dän lä­hei­sim­mät ih­mi­sen­sä asu­vat jos­sa­kin muu­al­la.

– Eten­kin sil­loin, kun per­hees­sä on haas­tei­ta tai apua tar­vit­tai­siin, se tun­tuu ki­pe­äl­tä.

– Kau­em­pa­na asu­vien su­ku­lais­ten ja ys­tä­vien vie­rai­lut tääl­lä ovat meil­le to­del­la tär­kei­tä, ker­too Os­ka­ri Oi­ka­rai­nen.

– Vaa­las­sa on vä­hän lap­si­per­hei­tä. Seu­ro­ja ei ole joka vii­kon­lop­pu, py­hä­kou­lu­ja ja raa­mat­tu­luok­kia suu­rin piir­tein ker­ran kuu­kau­des­sa. Kun ai­em­min olim­me tot­tu­neet käy­mään seu­rois­sa kak­si­kin ker­taa vii­kos­sa, tä­hän seu­ra­ryt­miin tot­tu­mi­nen vei ai­kaa, muis­te­lee Han­na­ma­ri Oi­ka­rai­nen.

– Seu­rat ovat tär­kei­tä ja tuo­vat tur­vaa ar­keen.

– Ju­ma­lan joh­da­tuk­sel­ta tun­tui ti­lan­ne, kun muu­ta­man vuo­den tääl­lä asut­tu­am­me eräs per­he tar­jou­tui it­se meil­le las­ten­hoi­to­a­vuk­si. Täs­tä per­hees­tä on vä­hi­tel­len tul­lut mei­dän lap­sil­le tär­keä va­ra­mum­mo­la, Oi­ka­rai­set iloit­se­vat.

Ar­jen ko­ho­koh­tia ovat kant­to­rin työs­sä har­vi­nai­set va­paa­vii­kon­lo­put, jol­loin tär­kei­tä ovat lä­heis­ten koh­taa­mi­set. Per­heen yh­teis­tä ai­kaa vie­te­tään usein met­sän kes­kel­lä ja ve­sis­tö­jen ää­rel­lä.

– Ko­em­me luon­non to­del­la voi­maut­ta­va­na. Vaik­ka olem­me jos­kus läh­te­neet las­ten kans­sa ret­kel­le huo­nos­ta il­ma­pii­ris­tä, olem­me huo­man­neet no­pe­as­ti luon­non ter­veh­dyt­tä­vän vai­ku­tuk­sen, ak­tii­vi­nen ja elä­mä­ni­loi­nen pa­ris­kun­ta miet­tii.

Teks­ti: Ka­ro­lii­na Pigg

Kuva Oi­ka­rais­ten ko­ti­al­bu­mis­ta

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 2.10.2019