Lasse Kokko
Lasse Kokko
Päivi Martikainen
Päivämies
Päihteet koskettavat monia uskovaisia: joko omakohtaisesti tai läheisten kautta. Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka aiheuttaa valtavia ongelmia sekä käyttäjälle että lähipiiriin kuuluville ihmisille.
Riippuvuudesta on mahdollista toipua: tarjolla on monenlaista apua. Myöskään läheisten ei tarvitse jäädä haasteiden kanssa yksin.
Vaikealla hetkellä voi laittaa kädet ristiin: Jumalalle ei ole mikään mahdotonta.
Päihderiippuvuus aiheuttaa masennusta
Päihderiippuvuus on Maailman terveysjärjestön WHO:n tautiluokituksen mukaan sairaus (ICD-10). Se voi kehittyä eri aineisiin, kuten alkoholi, nikotiini, bentsodiatsepiinit, kannabis, opiaatit ja amfetamiini.
Luonteenomaista riippuvuudelle on aineen käytön pakonomaisuus ja käyttöhimo haitoista huolimatta. Riippuvuus syrjäyttää itsestään huolehtimisen, harrastukset, ihmissuhteet ja koulutuksen tai työn. Siihen liittyy myös kykenemättömyys tunnistaa tai myöntää riippuvuuden aiheuttamia oireita ja haittoja.
Vaikka masentuneisuus on yleistä päihderiippuvaisilla, heillä ei ole enempää mielenterveysongelmia kuin muullakaan väestöllä. Masennus, unettomuus, ahdistuneisuus, pelkotilat, itsesääli ja yksinäisyys ovat usein seurausta päihderiippuvuudesta, ei toisinpäin.
Moni mukana työelämässä
Noin 10 prosenttia päihteitä käyttävistä sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa päihderiippuvuuteen. Suomessa arvioidaan olevan noin 400 000 päihderiippuvaista, joista suuri osa on mukana työelämässä. Ikä tai sosiaalinen asema ei vaikuta siihen, sairastuuko ihminen.
Riippuvuuksia on eriasteisia: pääasiassa hoito tapahtuu avohoidossa, mutta vaikea-asteisissa kroonistuneissa riippuvuuden muodoissa pitkäaikainen hoito ja kuntoutus ovat paikallaan.
Läheisriippuvuus oireilee monin tavoin
Läheisriippuvuus on tunne-elämää, psyykeä ja käyttäytymistä muovaava tila, joka voi oireilla hyvin monin eri tavoin. Tyypillisiä oireita ovat uupumus, ahdistus, masennus, ylivastuullisuus, vastuuttomuus, suorittaminen, omavoimaisuus, vuorovaikutuksen ongelmat, pelkotilat, viha, syömishäiriöt sekä kehon kiputilat.
Riippuvuuden juuret ovat usein lapsuuden ihmissuhteissa, mutta kuka vain voi sairastua eläessään jonkun voimakkaan ilmiön läheisyydessä. Näitä ovat esimerkiksi päihderiippuvuus, peliriippuvuus, mielenterveyshäiriöt, narsismi, työnarkomania, tunteettomuus sekä henkinen ja fyysinen väkivalta.
Vaikeassa ihmissuhteessa ei ole tilaa tasavertaiselle vuorovaikutukselle, avoimelle tunteiden ilmaisulle, ristiriitojen rehelliselle käsittelylle tai terveelle kiintymykselle. Reaktiona näihin epäterveisiin ihmissuhteisiin ihminen omaksuu selviytymiskeinoja, jotka ennen pitkää aiheuttavat ongelmia itselle ja lähipiirille – ja puhkeaa läheisriippuvuus.
Mistä apua?
Päihdeongelmiin on tarjolla apua monilta eri tahoilta: avohoito, laitoshoito, A-klinikka, päihdesairaala, vertaistukiryhmät, auttavat puhelimet, seurakunta sekä erilaiset nettisivustot.
Päihdehuollon palveluista ja muista sosiaali- ja terveyspalveluista suurin osa on kuntien tuottamia. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus kunnan maksamiin julkisiin palveluihin.
Myös yksityisiä palveluita on tarjolla. Yksityisten palveluiden kustannukset on maksettava itse tai haettava maksusitoumusta sosiaalitoimistosta. Toipumiskeskeiset, riippuvuushoitoa tarjoavat laitokset löytyvät osoitteesta myllyhoitoyhdistys.fi. Hoitoja on sekä päihde- että läheisriippuvaisille.
Jos avun hakija on töissä, työnantaja maksaa työterveyshuollon hänen puolestaan. Hakijan kannattaa tarkistaa, kuuluuko työpaikan työterveyshuoltoon päihdehoito.
Jos hakijalla on vaikeuksia saada hänelle kuuluvaa apua, päihdeasiamies auttaa selvittämään asiaa. Palvelu on maksutonta ja kattaa koko maan.
Läheiset avun piiriin
Päihdehuoltolain mukaan kunnilla on velvollisuus tarjota myös päihderiippuvaisen läheisille heidän tarvitsemansa palvelut. Tällä hetkellä läheisten oikeus saada palvelua ei kuitenkaan toteudu.
Päihderiippuvaisten läheisiä kohtaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät automaattisesti ohjaa läheisiä niiden palveluiden piiriin, joihin he läheisen asemassa ovat oikeutettuja. Läheiset itse eivät usein tiedä, millaiseen tukeen heillä on oikeus ja mistä tukea tulisi lähteä hakemaan.
Läheiset tarvitsevat usein tilanteesta selviämiseen psykososiaalista tukea, kuten keskusteluapua, jota heille voidaan tarjota kunnan päihdepalveluissa tai perusterveydenhuollossa. Lisäksi he hyötyvät usein vertaisryhmistä, joissa voi käsitellä kokemuksiaan samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.
Merkittävä osa päihderiippuvaisten läheisten saamasta tuesta on tällä hetkellä kolmannen sektorin tuottamaa.
Vertaistukiryhmiä:
AA: Nimettömät alkoholistit, NA: Nimettömät narkomaanit, Al Anon: Alkoholistien läheiset, ACA/AAL: Alkoholistien aikuiset lapset, Alateen: Nuoret, joiden elämään toisen juominen vaikuttaa, Irtihuumeista.fi: käyttäjä ja läheiset
Lähteet: A-klinikkasäätiö: Ajankohtaista, Maivita Oy, paihdelinkki.fi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lue tämän viikon Päivämiehestä seitsemän lukijoiden kirjoittamaa kokemusta riippuvuuksista:
Perhe eli pelon alla, Opisto antoi voimaa elämänmuutokseen, Päihteisiin tuskaa pakoon, On ollut pakko hyväksyä realiteetit, Tämä on loppuelämäni risti, Olenko minä läheisriippuvainen?, Läheisen alkoholismi aiheuttaa haavoja
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.