Piispa Jukka Keskitalo vieraili viime vuonna Muhoksen Suviseuroissa vaimonsa Marjan kanssa.
Kuva: Harriet Urponen
Piispa Jukka Keskitalo vieraili viime vuonna Muhoksen Suviseuroissa vaimonsa Marjan kanssa.
Kuva: Harriet Urponen
Hanna Kallunki
Oulun hiippakunnan piispana pian kaksi vuotta toiminut Jukka Keskitalo kokee, että on palannut juurilleen. Tällä hän viittaa sekä kotikaupunkiinsa Ouluun että tehtäväänsä.
– Olen toiminut pappina yli 30 vuotta ja nyt palasin piispana synnyinseudulleni. Koen juurille paluuta myös siinä mielessä, että hieman hallinnollisemman kansliapäällikkövaiheen jälkeen olen voinut palata lähemmäs kirkon perustehtävän toteuttamista, Torniossa varttunut Keskitalo kertoo.
Piispan tehtävä sisältää sekä hiippakunnallisia että yleiskirkollisia tehtäviä. Myös saamelaistyö on tullut Keskitalolle tutuksi, sillä Oulun hiippakunnasta käsin koordinoidaan koko Suomen evankelisluterilaisen kirkon saamelaistyötä.
– Tehtävä on hyvin monipuolinen ja olen hyvin kiitollinen sen erilaisista ulottuvuuksista.
Laajaan Oulun hiippakuntaan kuuluu 62 seurakuntaa, joista useimmissa Keskitalo on jo ehtinyt vierailla.
Kulunutta kevättä on värittänyt yllättävä koronaepidemia. Se näkyy ja tuntuu monella tavoin kirkossakin.
– Nyt on tiedossa talouden taantuma, jonka todellista syvyyttä ei vielä kukaan tiedä, saati sitä miten ja millaiseen ”normaaliin” aikanaan palataan, Keskitalo pohtii.
Tilanne myös korostaa seurakuntien taloudellisia eroja. Osa on jo ennestään elänyt taloudellisessa kurimuksessa, osalla väestöpohja ja talous on vakaampi.
– Pian pääsemme kirkolliskokouksessa pohtimaan yhdessä kirkon heikkenevää taloustilannetta, emmekä tule pääsemään helpolla, hän sanoo.
Kirkolliskokouksella on edessään muitakin vaativia tehtäviä. Eräs niistä on kirkkolain kokonaisuudistus, jonka eduskunnan hallintovaliokunta palautti huhtikuun alussa kirkon uudelleen valmisteltavaksi.
Valiokunta antoi kirkkohallitukselle myös lainsäädännöllisiä ohjeita tai ehdotuksia, mikä on herättänyt lainoppineissa kysymyksiä siitä, onko eduskunta puuttumassa kirkon autonomiaan ja kirkon ja valtion suhteeseen.
– Kirkkolain erityinen säätämisjärjestys on kirkon autonomian tärkeä tae. Siis se, että kirkolliskokouksella on yksinomainen oikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta siitä, mikä koskee kirkkoa itseään. Nähdäkseni eduskunta ei asettanut tätä kyseenalaiseksi, vaikka nykyinen kirkkolakiehdotus ei tullutkaan hyväksytyksi, Keskitalo sanoo.
Hän toivoo, että eduskunta hyväksyisi lain sen jälkeen, kun kirkkohallitus ja kirkolliskokous ovat tehneet siihen tarvittavat muutokset.
– Tässä kaikessa voi mennä vuosi tai kaksi, mutta meillähän on voimassa oleva kirkkolaki. Sikäli tilanne on vakaa.
Keskitalo toteaa, että kevään poikkeusaika on tuonut mukanaan myönteisiäkin asioita. Kirkon rooli on Keskitalon mukaan ollut merkittävä henkisen kriisinkestävyyden kannalta. Juuri nyt hän iloitsee digiloikasta, jonka monet seurakunnat tekivät kevään poikkeusaikana.
– Olen erityisen tyytyväinen siihen, miten seurakunnissa lähdettiin heti toteuttamaan jumalanpalvelusten striimaamista verkkoon. Olen ylpeä seurakuntien työntekijöistä, jotka heittäytyivät prosessiin mukaan ja näin osaltaan auttoivat kirkkoa paljastamaan ”somemman” puolensa, hän kiittää.
Osallistujamäärät ovat olleet Keskitalon mukaan paikoin hämmästyttävän suuria, ja hän arvioi, että tietynlainen inhimillinen rosoisuus on puhutellut ihmisiä..
– Uskon, että digiloikasta on hyötyä myös vastaisuudessa.
Keskitalon mielestä kirkon tehtävänä on ollut olla ihmisten rinnalla ja auttaa konkreettisesti kriisin keskellä.
– Tätäkin tärkeämpi on kuitenkin sanoma toivosta ja Jumalan rakkaudesta.
Hän toteaa, että seurakunnat pystyivät reagoimaan nopeasti, vaikka avun tarve lisääntyi.
– Tämä näkyy monien palvelujen siirtymisenä verkkoon ja esimerkiksi ruokakassien jakelun monimuotoisina toteutuksina.
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan koronakriisi on lisännyt ihmisten yksinäisyyttä.
– Tämän uskon vaikuttavan myös siihen, että ihmiset kaipaavat kirkkoon. Olen kuullut monen kaipaavan erityisesti ehtoollisen yhteyttä. Itsekin odotan ensimmäistä messupyhää koronan jälkeen, Keskitalo toteaa.
Korona-aikana piispa on osallistunut virtuaalisiin jumalanpalveluksiin ja konsertteihin. Tulevina kuukausina hän aikoo seurata myös erilaisia hengellisiä kesätapahtumia.
– Suviseurojen lisäksi seuraan verkosta varmaankin herättäjäjuhlia ja ehkä joitakin pienempiäkin juhlia.
Viime kesän Muhoksen Suviseurat ovat jääneet Keskitalon mieleen vaikuttavana kokemuksena.
– Minulla oli mahdollisuus viettää siellä lähes koko päivä ja jutella ihmisten kanssa. Aivan erityisesti vaikutuin talkootyön määrästä juhlilla. Se, miten talkooväki oli valmis antamaan omat lahjansa vuoden odotetuimman tapahtuman onnistumiseksi, puhutteli minua.
Hän ymmärtääkin, että tärkeän kesätapahtuman peruuntuminen yleisötapahtumana voi tuntua vaikealta.
– Järjestöille ja herätysliikkeille kesäjuhlien peruminen on myös iso taloudellinen takaisku. Monet tapahtumat ovat yleisömääriltään kuitenkin niin suuria, ettei järjestäjillä ole ollut muuta mahdollisuutta. Ehkä koronan jälkeen juhlia ja niiden eteen tehtyä työtä osataan entisestään arvostaa.
Juuri nyt Keskitalolla on valmisteilla Oulun hiippakunnan tervehdys, jonka hän tuo Suviseuroihin. Kyseessä ovat piispankin näkökulmasta hyvin erilaiset Suviseurat.
– Valmistaudun parhaillaan äänittämään tervehdykseni studio-olosuhteissa, mikä on tietysti aivan poikkeuksellista. Olen kiitollinen siitä, että sain piispana kokemuksen viime vuoden juhlista. Nyt voin vain kuvitella eteeni näkymän, millainen juhlakenttä olisi normaaliolosuhteissa.
Kesäajalle piispalla on mieluisia suunnitelmia.
– Odotan kesää kovasti. Kaikkia virkoja merkittävämpi on isoisän virka. Olen pappa viidelle lapsenlapselleni, joita kaikkia saan toivottavasti kesän aikana tavata.
Mökillä riittää nikkaroitavaa, mikä on Keskitalon mielestä loistavaa vastapainoa piispan työlle.
– Tärkeintä on kuitenkin myös aivan vain levätä. Katsella järvelle ja nauttia Luojan luomasta luonnosta, hän sanoo.
Päivämiehen lukijoille Keskitalo toivottaa rentouttavaa kesää ja hyvän Jumalan siunausta.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.