– On ne ajat muut­tu­neet mo­nel­la ta­val­la. Muis­tan, kuin­ka seu­roi­hin pu­hu­jat kut­sut­tiin kir­jeel­lä. Oli­pa käy­tös­sä myös kut­su­mis­ta var­ten pai­net­tu­ja pos­ti­kort­te­ja, jois­sa toi­sel­la puo­lel­la oli kut­su ja toi­nen puo­li oli va­rat­tu vas­tauk­sel­le, muis­te­lee yli­vies­ka­lai­nen Ris­to Ka­ta­ja­la vuo­si­kym­men­ten ta­kais­ta teh­tä­vään­sä pu­hu­jien kut­su­ja­na.

– Ny­kyi­sil­lä vä­li­neil­lä se on hel­pom­paa.

Mir­ja ja Ris­to Ka­ta­ja­la asu­vat Yli­vies­kan kes­kus­tas­sa ker­ros­ta­lo­ko­dis­saan. Mir­ja on täyt­tä­nyt 85 vuot­ta tänä vuon­na, Ris­to on 91 vuo­den ikäi­nen. Yh­teis­tä tai­val­ta avi­o­pa­ri­na on elet­ty 64 vuot­ta.

– Meil­lä on se on­ni, et­tä lap­set per­hei­neen asu­vat lä­hel­lä. Tääl­lä on mei­tä nel­jä su­ku­pol­vea sa­mas­sa kau­pun­gis­sa. Jos tar­vit­sem­me apua, voim­me soit­taa. Ja he käy­vät kat­so­mas­sa ja usein soit­ta­vat meil­le ja ky­se­le­vät, kuin­ka voim­me, Mir­ja ker­too.

– Ju­ma­la on an­ta­nut ter­veyt­tä niin, et­tä saam­me yh­des­sä kul­kea ys­tä­vien luo­na ky­läs­sä ja seu­rois­sa. On tär­ke­ää saa­da ta­va­ta mat­ka­ys­tä­viä, vaih­taa kuu­lu­mi­sia ja ko­kea us­ko­nyh­teyt­tä. Sitä ei koe sa­mal­la ta­val­la kuun­te­le­mal­la seu­ro­ja ne­tis­tä, Mir­ja ja Ris­to to­te­a­vat.

Seu­rois­ta läh­ties­sä on hyvä mie­li sii­tä, et­tä tuli läh­det­tyä.

– Sa­mal­la tu­lee lii­kun­taa­kin. Jo­ka­päi­väi­nen kun­toi­lu on tär­ke­ää: toi­min­ta­ky­ky säi­lyy.

Mir­ja ja Ris­to ovat­kin ai­kaan­sa seu­raa­via ja kiin­nos­tu­nei­ta lä­hel­lä ja kau­em­pa­na­kin ta­pah­tu­vis­ta asi­ois­ta. Tie­to­ko­net­ta ja net­tiä käy­te­tään su­ju­vas­ti, ja hank­ki­pa Mir­ja vas­ti­kään uu­den äly­pu­he­li­men­kin.

– Hy­vin sen käyt­tö on su­ju­nut, tuu­mii Mir­ja, joka jump­paut­taa ai­vo­jaan te­ke­mäl­lä su­do­ku­ja.

Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­ta on muut­tu­nut vuo­sien saa­tos­sa vilk­kaam­mak­si, mut­ta Ka­ta­ja­lat ko­ke­vat, et­tä us­ko on sama kuin en­nen.

– Se on tär­kein asia. Kun­pa tai­vaan Isä pi­täi­si huol­ta, et­tä us­ko­mi­sen tär­keys sai­si säi­lyä ai­na mie­les­sä ja säi­lyi­si myös halu läh­teä seu­roi­hin.

Kim­mo Heik­ki­lä

Jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­san Päi­vä­mie­hes­sä 27.9.2017