Togolainen Nicolas Deh on talonrakentaja, joka toimii sananpalvelijana seurakunnassaan ja on tehnyt lähetysmatkoja myös muualle läntiseen Afrikkaan, muun muassa Senegalin, Gambian ja Guinean valtioiden alueelle. Hänen vaimonsa on Cecile Deh, ja heillä on kuusi lasta, joista nuorin on viisivuotias.
Rakentaja löysi uskon Ruotsista
Nicolas Deh pakeni kotimaansa epävakautta Ruotsiin 1990-luvun alkupuolella. Ruotsissa hän tutustui moniin hengellisiin suuntauksiin, kunnes tapasi siellä asuvia vanhoillislestadiolaisia. Parannuksen armon saatuaan Deh palasi pian Togoon kertomaan löydöstään. Samalla hän jatkoi yhteydenpitoa Ruotsin uskovaisiin.
Lähetystyön Togossa käynnisti SRK:n pohjoisamerikkalainen sisarjärjestö LLC. Kun kristillisyyden työ Togossa vakiintui, paikalliset perustivat luterilais-lestadiolaisen kirkon, joka on togolaisittain ranskaksi Eglise Luthérienne Laestadienne du Togo. Deh on kirkon puheenjohtaja.
Paljon seuramatkoilla, välillä kotonakin
Paikallisen seuratoiminnan lisäksi Nicholas Deh käy pari kertaa vuodessa noin viikon kestävällä lähetysmatkalla paikallisena oppaana ja tulkkina. Lisäksi hän on osallistunut muutamiin kymmenen päivän lähetysmatkoihin muissa Afrikan maissa.
– Aluksi tämä työmäärä tuntui vaimostani raskaalta, mutta nyt, kun lapset ovat kasvaneet, ovat kotityöt helpottuneet.
Nicholas sanoo oppineensa arvostamaan kotona olemista, ja hän pyrkii olemaan perheen kanssa arkiviikolla sekä yhden viikonlopun kuukaudessa.
Suoria puheita, hioutuneita särmiä
Nicolas Deh toivoo, että vastuullisissa tehtävissä olevia muistettaisiin rukouksin ja heihin suhtauduttaisiin armollisesti. Hän myös kannustaa käymään keskustelua ja tuomaan näkemyksiä esille.
– Joskus voi käydä niin, että kokouksessa joku ei sano mielipidettään ja sitten myöhemmin valittelee, kuinka huonosti asiat on hoidettu.
Deh pitää rakentavaa kritiikkiä tervetulleena.
– Kuinka muuten olisin voinut huomata toimintatapojani, jotka ovat haitallisia? Kun joku antaa palautetta, on mahdollisuus yrittää toimia paremmin, hän sanoo.
– Aikaisemmin saatoin reagoida kovinkin jyrkästi, jos ajattelin jonkin toimintatavan tai asian rikkovan Jumalan seurakuntaa.
Vaikeudet auttavat työssä
Nuori ja kasvava kotisiioni läntisessä Afrikassa kokee kasvukipuja.
– Varsinkin näissä Afrikan maissa olen kokenut, että joskus keskustelu kääntyy kovaksikin. Tarvitaan paljon anteeksiantamusta. Ajattelen, että vaikeudet, joita olemme Togon kotisiionissa kohdanneet, auttavat meitä keskusteluissa muissa maissa olevien seurakuntien kanssa.
Deh’n mukaan kehitystä parempaan on tapahtunut.
– Näyttää siltä, että Gambiassakin Jumala on tehnyt työtään ja keskinäinen yhteisymmärrys on kasvanut. Anteeksiantamuksen ja armon ilmapiiri kantavat hedelmää.
”Huomaan Jumalan työn”
Deh on kohdannut uskon perusteissa opettelun tarvetta.
– Kun lähetyspuhujina on länsimaisia, niin paikallisille saattaa tulla ajatus, että liittymällä tuohon joukkoon saattaisi saada jotakin taloudellista hyötyä. On vain ohjattava lempeästi siihen, että Jumalan valtakunta ei ole ruoka eikä juoma, vaan että ensin on usko ja ihmisiä kutsutaan uskon osallisuuteen.
Usean maan halki kulkenut lähetysmatka elokuussa laittoi Deh’n miettimään, mitä osaa ja mihin pystyy.
– Nyt kun matka on takana, huomaan, että Jumala on valmistanut sydämiä ja avannut sanaansa. Vaikka olen iloinen, että Jumala on voinut käyttää minua työssään, on todettava, että tärkein kuitenkin on se, että oma nimi on elämän kirjassa.
Nicolas Deh’n taustat: Mia Kautto, Hanna Ratilainen: Löysin Jumalan valtakunnan, SRK 2012
Teksti: Mikko Juvonen, Juhani Ojalehto
Juttu on luettavissa kokonaan Siionin Lähetyslehdestä, joka on julkaistu 12.9.2018.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys