JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Ra­ken­ta­ja hioo sär­miä Af­ri­kan kris­til­li­syy­den työ­mail­la

Siionin Lähetyslehti
Puhutaan maasta ja taivaasta
1.10.2018 6.17

Juttua muokattu:

31.12. 09:28
2019123109281920181001061700

To­go­lai­nen Ni­co­las Deh on ta­lon­ra­ken­ta­ja, joka toi­mii sa­nan­pal­ve­li­ja­na seu­ra­kun­nas­saan ja on teh­nyt lä­he­tys­mat­ko­ja myös muu­al­le län­ti­seen Af­rik­kaan, muun mu­as­sa Se­ne­ga­lin, Gam­bi­an ja Gui­ne­an val­ti­oi­den alu­eel­le. Hä­nen vai­mon­sa on Ce­ci­le Deh, ja heil­lä on kuu­si las­ta, jois­ta nuo­rin on vii­si­vuo­ti­as.

Ra­ken­ta­ja löy­si us­kon Ruot­sis­ta

Ni­co­las Deh pa­ke­ni ko­ti­maan­sa epä­va­kaut­ta Ruot­siin 1990-lu­vun al­ku­puo­lel­la. Ruot­sis­sa hän tu­tus­tui mo­niin hen­gel­li­siin suun­tauk­siin, kun­nes ta­pa­si siel­lä asu­via van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­sia. Pa­ran­nuk­sen ar­mon saa­tu­aan Deh pa­la­si pian To­goon ker­to­maan löy­dös­tään. Sa­mal­la hän jat­koi yh­tey­den­pi­toa Ruot­sin us­ko­vai­siin.

Lä­he­tys­työn To­gos­sa käyn­nis­ti SRK:n poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­nen si­sar­jär­jes­tö LLC. Kun kris­til­li­syy­den työ To­gos­sa va­kiin­tui, pai­kal­li­set pe­rus­ti­vat lu­te­ri­lais-les­ta­di­o­lai­sen kir­kon, joka on to­go­lai­sit­tain rans­kak­si Eg­li­se Luthé­rien­ne La­es­ta­dien­ne du Togo. Deh on kir­kon pu­heen­joh­ta­ja.

Pal­jon seu­ra­mat­koil­la, vä­lil­lä ko­to­na­kin

Pai­kal­li­sen seu­ra­toi­min­nan li­säk­si Nic­ho­las Deh käy pari ker­taa vuo­des­sa noin vii­kon kes­tä­väl­lä lä­he­tys­mat­kal­la pai­kal­li­se­na op­paa­na ja tulk­ki­na. Li­säk­si hän on osal­lis­tu­nut muu­ta­miin kym­me­nen päi­vän lä­he­tys­mat­koi­hin muis­sa Af­ri­kan mais­sa.

– Aluk­si tämä työ­mää­rä tun­tui vai­mos­ta­ni ras­kaal­ta, mut­ta nyt, kun lap­set ovat kas­va­neet, ovat ko­ti­työt hel­pot­tu­neet.

Nic­ho­las sa­noo op­pi­neen­sa ar­vos­ta­maan ko­to­na ole­mis­ta, ja hän pyr­kii ole­maan per­heen kans­sa ar­ki­vii­kol­la sekä yh­den vii­kon­lo­pun kuu­kau­des­sa.

Suo­ria pu­hei­ta, hi­ou­tu­nei­ta sär­miä

Ni­co­las Deh toi­voo, et­tä vas­tuul­li­sis­sa teh­tä­vis­sä ole­via muis­tet­tai­siin ru­kouk­sin ja hei­hin suh­tau­dut­tai­siin ar­mol­li­ses­ti. Hän myös kan­nus­taa käy­mään kes­kus­te­lua ja tuo­maan nä­ke­myk­siä esil­le.

– Jos­kus voi käy­dä niin, et­tä ko­kouk­ses­sa joku ei sano mie­li­pi­det­tään ja sit­ten myö­hem­min va­lit­te­lee, kuin­ka huo­nos­ti asi­at on hoi­det­tu.

Deh pi­tää ra­ken­ta­vaa kri­tiik­kiä ter­ve­tul­lee­na.

– Kuin­ka muu­ten oli­sin voi­nut huo­ma­ta toi­min­ta­ta­po­ja­ni, jot­ka ovat hai­tal­li­sia? Kun joku an­taa pa­lau­tet­ta, on mah­dol­li­suus yrit­tää toi­mia pa­rem­min, hän sa­noo.

– Ai­kai­sem­min saa­toin re­a­goi­da ko­vin­kin jyr­käs­ti, jos ajat­te­lin jon­kin toi­min­ta­ta­van tai asi­an rik­ko­van Ju­ma­lan seu­ra­kun­taa.

Vai­keu­det aut­ta­vat työs­sä

Nuo­ri ja kas­va­va ko­ti­sii­o­ni län­ti­ses­sä Af­ri­kas­sa ko­kee kas­vu­ki­pu­ja.

– Var­sin­kin näis­sä Af­ri­kan mais­sa olen ko­ke­nut, et­tä jos­kus kes­kus­te­lu kään­tyy ko­vak­si­kin. Tar­vi­taan pal­jon an­teek­si­an­ta­mus­ta. Ajat­te­len, et­tä vai­keu­det, joi­ta olem­me To­gon ko­ti­sii­o­nis­sa koh­dan­neet, aut­ta­vat mei­tä kes­kus­te­luis­sa muis­sa mais­sa ole­vien seu­ra­kun­tien kans­sa.

Deh’n mu­kaan ke­hi­tys­tä pa­rem­paan on ta­pah­tu­nut.

– Näyt­tää sil­tä, et­tä Gam­bi­as­sa­kin Ju­ma­la on teh­nyt työ­tään ja kes­ki­näi­nen yh­tei­sym­mär­rys on kas­va­nut. An­teek­si­an­ta­muk­sen ja ar­mon il­ma­pii­ri kan­ta­vat he­del­mää.

”Huo­maan Ju­ma­lan työn”

Deh on koh­dan­nut us­kon pe­rus­teis­sa opet­te­lun tar­vet­ta.

– Kun lä­he­tys­pu­hu­ji­na on län­si­mai­sia, niin pai­kal­li­sil­le saat­taa tul­la aja­tus, et­tä liit­ty­mäl­lä tuo­hon jouk­koon saat­tai­si saa­da jo­ta­kin ta­lou­del­lis­ta hyö­tyä. On vain oh­jat­ta­va lem­pe­äs­ti sii­hen, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­ta ei ole ruo­ka ei­kä juo­ma, vaan et­tä en­sin on us­ko ja ih­mi­siä kut­su­taan us­kon osal­li­suu­teen.

Use­an maan hal­ki kul­ke­nut lä­he­tys­mat­ka elo­kuus­sa lait­toi Deh’n miet­ti­mään, mitä osaa ja mi­hin pys­tyy.

– Nyt kun mat­ka on ta­ka­na, huo­maan, et­tä Ju­ma­la on val­mis­ta­nut sy­dä­miä ja avan­nut sa­naan­sa. Vaik­ka olen iloi­nen, et­tä Ju­ma­la on voi­nut käyt­tää mi­nua työs­sään, on to­det­ta­va, et­tä tär­kein kui­ten­kin on se, et­tä oma nimi on elä­män kir­jas­sa.

Ni­co­las Deh’n taus­tat: Mia Kaut­to, Han­na Ra­ti­lai­nen: Löy­sin Ju­ma­lan val­ta­kun­nan, SRK 2012

Teks­ti: Mik­ko Ju­vo­nen, Ju­ha­ni Oja­leh­to

Jut­tu on lu­et­ta­vis­sa ko­ko­naan Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­tä, joka on jul­kais­tu 12.9.2018.

1.4.2020

Ju­ma­la on Kris­tuk­ses­sa Jee­suk­ses­sa, hä­nen ve­res­sään, tuo­nut lä­hel­leen tei­dät, jot­ka en­nen olit­te kau­ka­na hä­nes­tä. Ef. 2:13

Viikon kysymys