JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Vies­tin­tä­pääl­li­kön toi­vei­kas vuo­de­nal­ku

Puhutaan maasta ja taivaasta
9.1.2021 12.00

Juttua muokattu:

8.1. 13:09
2021010813095020210109120000
Harri Vähäjylkkä irtaantuu työasioista sarjakuvien ja perheensä parissa. Lukuseurana lapset Thelma ja Wiimo.

Harri Vähäjylkkä irtaantuu työasioista sarjakuvien ja perheensä parissa. Lukuseurana lapset Thelma ja Wiimo.

Tyyra Vähäjylkkä

Harri Vähäjylkkä irtaantuu työasioista sarjakuvien ja perheensä parissa. Lukuseurana lapset Thelma ja Wiimo.

Harri Vähäjylkkä irtaantuu työasioista sarjakuvien ja perheensä parissa. Lukuseurana lapset Thelma ja Wiimo.

Tyyra Vähäjylkkä

Päi­vä­mie­hen toi­mi­tus

Ol­la­pa lei­jo­nan­ke­syt­tä­jä, haa­vei­li pie­ni Har­ri Vä­hä­jylk­kä. Unel­mat sir­ku­se­lä­mäs­tä vaih­tui­vat ajan mit­taan maan­vil­je­li­jäk­si, lei­pu­rik­si ja sit­tem­min faa­ra­oi­den hau­to­ja tut­ki­vak­si egyp­to­lo­gik­si.

Ny­kyi­sin te­o­lo­gik­si kou­lut­tau­tu­nut Vä­hä­jylk­kä ke­syt­tää SRK:n vies­tin­tä­toi­min­taa.

– Työ­tä, toi­vei­ta ja ke­hi­tet­tä­vää on ra­jat­to­mas­ti. SRK:n työ on kas­va­nut vuo­sien saa­tos­sa pal­jon, ei­kä vä­hi­ten vies­tin­nän koh­dal­la.

Vä­hä­jylk­kä per­hei­neen muut­ti Poh­jois-Ame­ri­kan Pho­e­ni­xis­ta Ou­luun, kun uu­si työ al­koi vii­me elo­kuus­sa.

– Olim­me teh­neet jo per­hee­nä pää­tök­sen, et­tä tu­lem­me pa­laa­maan Suo­meen. Avoin­na ol­lut vies­tin­tä­pääl­li­kön paik­ka ai­kais­ti näi­tä suun­ni­tel­mia, hän ker­too.

Vä­hä­jylk­kä lä­het­ti ha­ke­muk­sen, jän­nit­ti, ja tuli va­li­tuk­si teh­tä­vään.

– Ar­kie­lä­mäs­sä se tar­koit­ti ai­ka kii­reis­tä ai­kaa ko­to­na Pho­e­ni­xis­sa. Piti pian myy­dä ta­va­raa siel­lä pois, pa­ka­ta osa ta­va­rois­ta me­ri­kont­tia var­ten, hy­väs­tel­lä siel­lä asu­vat us­ko­vai­set ja hoi­taa asi­oi­ta niin, et­tä seu­ra­kun­nan eri teh­tä­vien hoi­to jat­kuu mui­den toi­mes­ta, hän muis­te­lee.

Vies­tin­tä­pääl­li­kön hoi­vis­sa SRK:lla ovat leh­det, jul­kai­sut sekä ra­di­o­työ.

– Li­säk­si on laa­ja ver­kos­to eri si­dos­ryh­miä, joi­ta pal­vel­laan, ku­ten rau­ha­nyh­dis­tyk­set, SRK:n hal­lin­to, kirk­ko, me­dia ja mo­nia mui­ta toi­mi­joi­ta. SRK:n si­säl­lä vies­tin­tä liit­tyy kaik­keen toi­min­taan ja pyr­kii pal­ve­le­maan mo­nia toi­min­ta­muo­to­ja, Vä­hä­jylk­kä lis­taa.

Hal­tuu­no­tet­ta­vaa on siis puo­len vuo­den ai­ka­na riit­tä­nyt.

– Olen ih­me­tel­lyt, kuin­ka mo­nen­lais­ta osaa­mis­ta SRK:lla tätä ny­kyä on. En­sim­mäi­set kuu­kau­det ovat men­neet pe­reh­ty­es­sä vies­tin­tä­o­sas­ton työn­te­ki­jöi­den työn­ku­viin, osaa­mi­seen ja jak­sa­mi­seen.

– Kaik­kein haas­teel­li­sin­ta on yrit­tää hah­mot­taa oman teh­tä­vän ydin ja saa­da se teh­tyä.

Leh­ti- ja jul­kai­su­työ on tul­lut Vä­hä­jyl­käl­le tu­tuk­si jo ai­em­min mon­ta kaut­ta: Eli­na-vai­mo toi­mi Päi­vä­mie­hen leh­ti­a­vus­ta­ja­na, hän it­se on teh­nyt SRK:lle kak­si kir­jaa ja yh­des­sä he ovat pi­tä­neet blo­gia Päi­vä­mie­hen verk­ko­leh­des­sä.

– Ha­lu­ai­sin edel­leen­kin kir­joit­taa kir­jo­ja, mut­ta juu­ri nyt sii­hen ei näy­tä riit­tä­vän ai­kaa.

Teh­tä­vät ja mu­ka­vat muis­tot ovat aut­ta­neet nä­ke­mään tal­koo­työn ar­von.

– Tie­dän siis, mi­ten haas­ta­vaa ja toi­saal­ta pal­kit­se­vaa tuo työ voi ol­la.

Ajoit­tain me­dia an­taa van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­sis­ta huo­non ku­van. Har­ri Vä­hä­jylk­kä ei nos­ta sen suh­teen kä­si­ään pys­tyyn.

– Us­koon toki kuu­luu ris­ti ja pilk­ka­kin, mut­ta se ei tar­koi­ta sitä, et­tem­me voi­si kor­ja­ta mei­hin liit­ty­viä vää­riä kä­si­tyk­siä. Mei­dän ei ole tar­koi­tet­tu elä­vän eris­tyk­sis­sä, vaan ai­van ta­sa­ver­tai­si­na ja ak­tii­vi­si­na kan­sa­lai­si­na ku­ten muut­kin.

Vaik­ka us­kos­ta ja ar­vois­ta kes­kus­te­le­mi­nen usein ra­ken­taa hy­vää, ai­na Vä­hä­jylk­kä ei ha­lu­ai­si vas­ta­ta, jos ky­sy­jä on asen­teel­li­nen tai ky­sy­myk­set ei­vät lii­ty mi­ten­kään us­ko­na­si­oi­hin.

– Jos joku ky­syi­si Päi­vä­mie­hen pää­toi­mit­ta­jal­ta, et­tä pi­tä­vät­kö van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­set enem­män ke­ba­bis­ta kuin ham­pu­ri­lai­sis­ta, niin ei­hän sil­lä oli­si mi­tään te­ke­mis­tä us­kom­me kans­sa. Vas­tai­sin it­se var­maan, et­tä ei kum­mas­ta­kaan niis­tä, vaan mak­ka­ra­pe­ru­nois­ta.

Vä­lil­lä vies­tin­tä­pääl­li­kön on tar­peen pääs­tä mui­hin mai­se­miin. Se on­nis­tuu maas­to­pyö­räl­lä tai ”hy­vän kir­jan tai mui­den asi­al­lis­ten pai­no­tuot­tei­den” – As­te­ri­xin, Tin­tin tai Mus­ta­naa­mi­on – kaut­ta.

– Ir­ti­ot­to ta­pah­tuu hy­vin ke­sä­pai­kal­lam­me Vii­ta­saa­rel­la, jos kor­jaan ro­mah­ta­nut­ta sa­vu­piip­pua tai kaa­dan pui­ta moot­to­ri­sa­hal­la. Myös per­he ja nyt myös las­ten­lap­set aut­ta­vat ir­ti työs­tä. On myös mu­ka­vaa ky­läil­lä ys­tä­vien kans­sa ja pu­hua sy­väl­li­siä.

Nyt uu­si työ ja asuin­paik­ka­kun­ta opet­te­lut­ta­vat ja ot­ta­vat ai­kan­sa, mut­ta vii­den vuo­den pää­hän Har­ri Vä­hä­jylk­kä toi­voo jo sees­tei­sem­pää elä­män­vai­het­ta. Lei­jo­nat ovat vaih­tu­neet lam­pai­siin.

– Jos­kus haa­vei­len, et­tä voi­sin elää kir­jai­li­ja­na mö­kil­läm­me ja sa­mal­la kas­vat­taa pe­ru­noi­ta ja lam­pai­ta. Olen ter­vee­nä ja us­ko­mas­sa, sa­moin lä­hei­se­ni. Olen­pa täs­sä tai muus­sa työs­sä, toi­von, et­tä työ on in­nos­ta­vaa ja tär­ke­ää. Toi­von myös, et­tä elä­mäs­sä oli­si pal­jon muu­ta­kin kuin työ. Ha­lu­ai­sin, et­tä mi­nul­la oli­si vai­mo­ni kans­sa yh­tä haus­kaa kuin nyt. Toi­voi­sin, et­tä oli­sim­me aset­tu­neet jo­hon­kin py­sy­väm­min ja meil­lä oli­si joku kiva pik­kui­nen tai isom­pi asun­to. Toi­von, et­tä oli­sim­me pää­ty­neet hank­ki­maan ison ak­vaa­ri­on, jota vai­mo­ni ei ai­na­kaan vie­lä ha­lua. Sit­ten mö­kil­lä voi­si ol­la sau­na ran­nas­sa ja eh­kä lai­tu­ri. Toi­von, et­tä elä­mä nor­ma­li­soi­tui­si myös niin, et­tä voi­si ai­na­kin koh­tuu­del­la mat­kus­tel­la.

Osa vies­tin­tä­pääl­li­kön toi­veis­ta on pie­niä, osa hiu­kan suu­rem­pia:

– Jos mi­nul­la oli­si us­koa si­na­pin­sie­me­nen ver­ran, niin et­tä voi­sin siir­tää vuo­ria, siir­täi­sin Ou­lun Ka­na­ri­an­saar­ten seu­tu­vil­le. Tyk­kään va­los­ta ja läm­mös­tä.

21.1.2021

Me saim­me kat­sel­la hä­nen kirk­kaut­taan, kirk­kaut­ta, jon­ka Isä ai­no­al­le Po­jal­le an­taa. Joh. 1:14

Viikon kysymys