Evankelista Markus kertoo evankeliumitekstissä esiintyvästä miehestä vain, että hän oli ”muuan mies”. Luukkaan evankeliumissa hänen tiedetään olleen yksi päämiehistä. Hän siis tunsi Jumalan lain. Hän tuli juoksujalkaa, kumartui ja puhutteli Jeesusta hyväksi opettajaksi. Sitten hän kysyi: ”Mitä minun pitää tekemän että minä ijankaikkisen elämän perisin?”
Tällaista kysymystä pitäisi kaikkien ihmisten kysellä. Juuri tähän kysymykseen Jumala sanassaan tarjoaa vastauksen: ”Jumalan valtakunta on lähestynyt, tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi” (Mark. 1:15).
Oliko opettaja hyvä?
Miksi Jeesus puuttui kyselijän puhutteluun ”hyvä opettaja”? Jumalan henki oli ilmoittanut Jeesuksesta hänen opetuslapsilleen: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan poika” (Matt. 16:16). Oliko kertomuksen miehellä Jeesuksesta toinen käsitys? Oliko hän yksi niistä, jotka eivät uskoneet Jeesuksen olevan Jumalan Poika, vaan sanoivat hänen olevan yksi profeetoista (Matt. 16:14)?
Jeesus tiesi, että mies puhutteli häntä ihmisenä, profeetallisena opettajana. Näin mies väitti hyvyyden olevan ihmisen ominaisuus. Jeesus korjasi käsityksen ja sanoi, että vain Jumala on hyvä. Tähän liittyen apostoli kirjoittaa: ”Ei ole yhtään, joka hyvää tekee, ei yhtäkään” (Room. 3:12).
On tärkeää että me tunnemme syntisyytemme. Jumalan edessä jokainen profeetta, opettaja ja oppilas ovat itsessään vailla sitä hyvyyttä, joka Jumalalle kelpaa. Vain Isä, Poika ja Pyhä henki on itsessään hyvä. Ihmisten edessä me kuitenkin saamme tuntea arvomme kohtuullisesti, ja meidän tulee arvostaa toisiamme (Room. 12:3, 10).
Lain vaatimus
Jeesus tuo miehen eteen lain toisen taulun käskyt lähimmäisen rakastamisesta. Niiden edessä mies kokee olevansa nuhteeton; ne hän on nuoruudestaan pitänyt. ”Hyväksi opettajaksi” puhuttelunsakin mies aivan kuin ohimennen korjaa puhutellen Jeesusta nyt pelkästään opettajaksi.
Jeesus katsoi kyselevää miestä ja rakasti häntä. Mies kohtasi Jeesuksen sanoissa ja katseessa sekä Jumalan vaativan lain että Jumalan armollisen rakkauden. Jumalan laki vaatii rakastamaan Jumalaa kaikesta sydämestä, kaikesta sielusta ja kaikesta voimasta (5. Moos. 6:5), ja lähimmäistä se kehottaa rakastamaan niin kuin itseä (Luuk. 10:27). Maallinen omaisuus ei ole Jumalan tuntemisen rinnalla tärkeää.
Kuka voi pelastua?
Mies lähti murheellisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. Jeesus toteaa, kuinka vaikea rikkaan on tulla Jumalan valtakuntaan. Keskustelua seuranneet opetuslapsetkin ovat hämillään. ”Kuka voi sitten tulla autuaaksi?”, he kyselivät. Jeesus päättää keskustelun opetukseen: ”Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle kaikki on mahdollista.”
Luther kirjoittaa kolmannen uskonkappaleen selityksessä: ”Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä omasta voimastani Jeesukseen Kristukseen, minun Herraani, uskoa enkä hänen tykönsä tulla, vaan Pyhä Henki on minua evankeliumin kautta kutsunut ja lahjoillaan valistanut ja pyhittänyt ja varjellut minut ainoassa oikeassa uskossa, niin kuin hän kutsuu, kokoaa ja valistaa ja pyhittää koko kristikuntaansa maan päällä ja varjelee sitä oikeassa uskossa Jeesuksessa Kristuksessa.”
Jumala tekee evankeliuminsa voimalla mahdottomasta syntisestä itselleen kelpaavan vanhurskaan ihmisen. Sitä evankeliumia kaikkien syntien anteeksiantamiseksi Kristuksen ansion tähden julistetaan tänäkin päivänä Jumalan armovaltakunnassa täällä maan päällä.
Teksti: Matti Kontkanen
Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu:
7. sunnuntai helluntaista: Ps. 28:1–2, 6–9; 1. Sam. 15:22–26; Jaak. 2:8–13; Mark. 10:17–27
Julkaistu Päivämiehessä 23.7.2014.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.