JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Evan­ke­liu­mi he­rät­tää hen­gel­li­ses­ti kuol­leen eloon

Sana sunnuntaiksi
19.9.2021 8.40

Juttua muokattu:

14.9. 13:47
2021091413473020210919084000

Elmeri Hekkala

Elmeri Hekkala

Esa Torn­berg

Ju­ma­la te­kee hen­gel­li­ses­ti kuol­leet elä­vik­si evan­ke­liu­min us­ko­mi­sen kaut­ta, ja hän an­taa lap­sil­leen ian­kaik­ki­sen elä­män po­jas­saan Jee­suk­ses­sa.

Jee­sus jou­tui usein kes­kus­te­luun ja väit­te­lyi­hin juu­ta­lais­ten kans­sa. Hän pa­ran­si sa­pat­ti­na Be­tes­dan al­taal­la avut­to­man, yli 30 vuot­ta sai­ras­ta­neen mie­hen. Kun juu­ta­lai­set kuu­li­vat täs­tä, he al­koi­vat vai­no­ta Jee­sus­ta, kos­ka hei­dän mu­kaan­sa sa­pat­ti­na ei saa­nut teh­dä työ­tä. Kun Jee­sus vas­ta­si, et­tä hän te­kee Isän­sä ta­voin työ­tä tau­ko­a­mat­ta, juu­ta­lai­set ha­lu­si­vat ot­taa Jee­suk­sen hen­gil­tä – sa­noi­han Jee­sus vie­lä­pä Ju­ma­laa Isäk­seen teh­den näin it­ses­tään Ju­ma­lan ver­tai­sen (Joh. 5:17–18).

Isä ja Poi­ka ovat yh­tä

Pu­hu­es­saan juu­ta­lai­sil­le Jee­sus sa­noi, et­tei hän, Poi­ka, voi teh­dä mi­tään omin neu­voin, il­man Isään­sä: “Mitä Isä te­kee, sitä te­kee myös Poi­ka” (Joh. 5:19). Tai­vaal­li­nen Isä on an­ta­nut rak­kaal­le Po­jal­leen kaik­ki hä­nen val­taan­sa (Joh. 3:35). Jee­sus myös se­lit­ti, et­tei hän puhu omis­sa ni­mis­sään, vaan niin kuin Isä on hän­tä opet­ta­nut.

Se, et­tä Jee­sus on Isäs­sä ja Isä hä­nes­sä, on epä­us­koi­sel­le sy­dä­mel­le mah­do­ton, jär­jen­vas­tai­nen aja­tus. Sen voi ym­mär­tää vain us­kon kaut­ta. Jo­han­nes kir­joit­taa: “Joka kiel­tää Po­jan, hä­nel­lä ei ole Isää­kään, mut­ta joka tun­nus­taa Po­jan, hä­nel­lä on myös Isä” (1. Joh. 2:23). Ju­ma­lan lap­sen us­kon ym­mär­rys on usein ope­tus­lap­si-Fi­lip­puk­sen ta­voin heik­koa. Jee­sus opet­ti: ”Et­kö us­ko, et­tä minä olen Isäs­sä ja Isä on mi­nus­sa? Kun pu­hun teil­le, en puhu omis­sa ni­mis­sä­ni: Isä on mi­nus­sa, ja mi­nun te­ko­ni ovat hä­nen te­ko­jaan.” (Joh. 14:10.)

Jee­sus teki usei­ta tun­nus­te­ko­ja, jol­loin mo­net ih­mi­set pa­ran­tui­vat mo­nis­ta ajal­li­sis­ta sai­rauk­sis­ta. Tär­kein­tä oli se, et­tä Jee­sus an­toi näil­le syn­ti­sai­rail­le ar­mos­ta epä­us­kon ja kaik­ki syn­nit an­teek­si. Tar­koi­tuk­se­na oli Ju­ma­lan val­ta­kun­nan löy­ty­mi­nen ja us­kon syn­ty­mi­nen ih­mis­sy­dä­meen. Vaik­ka Jee­sus teki mo­nia tun­nus­te­ko­ja, juu­ta­lai­set ei­vät us­ko­neet hä­nen ole­van Ju­ma­lan poi­ka. “Hän tuli omien­sa tykö, ja hä­nen oman­sa ei­vät ot­ta­neet hän­tä vas­taan. Mut­ta kai­kil­le, jot­ka ot­ti­vat hä­net vas­taan, hän an­toi voi­man tul­la Ju­ma­lan lap­sik­si, niil­le, jot­ka us­ko­vat hä­nen ni­meen­sä.” (Joh. 1:11–12.)

Ju­ma­la te­kee kuol­leet elä­vik­si

Tai­vaal­li­nen Isä on ar­mol­li­nen ja van­hurs­kas Ju­ma­la, joka on ra­kas­ta­nut luo­maan­sa ih­mis­tä. Hän an­toi ai­no­an Poi­kan­sa, “jot­tei yk­si­kään, joka hä­neen us­koo, jou­tui­si ka­do­tuk­seen, vaan sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män” (Joh. 3:16). Ju­ma­lan tah­to on, et­tä kaik­ki ih­mi­set te­ki­si­vät pa­ran­nuk­sen ja us­koi­si­vat evan­ke­liu­min omal­le koh­dal­leen.

Ju­ma­la voi he­rät­tää la­kin­sa kaut­ta ih­mi­ses­sä syn­nin­tun­non, jol­loin epä­us­koi­nen ih­mi­nen läh­tee et­si­mään rau­haa le­vot­to­mal­le tun­nol­leen. Täl­lai­sen ih­mi­sen Ju­ma­la joh­dat­taa us­ko­vais­ten ih­mis­ten, Ju­ma­lan las­ten luok­se. Näin Ju­ma­lan val­ta­kun­ta lä­hes­tyy ih­mis­tä. Kun ih­mi­nen ha­lu­aa us­koa Ju­ma­lan las­ten saar­naa­ma­na epä­us­kon ja kaik­ki syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä, hän saa le­vot­to­mal­le tun­nol­leen rau­han. Näin Tai­vaan Isä he­rät­tää hen­gel­li­ses­ti kuol­leen ih­mi­sen ja an­taa hä­nel­le elä­män val­ta­kun­tan­sa saar­nan kaut­ta, Py­hän Hen­gen voi­mal­la.

Jee­suk­seen us­ko­vil­la on ian­kaik­ki­nen elä­mä

Ju­ma­la on an­ta­nut lap­sil­leen ian­kaik­ki­sen elä­män, ja “tämä elä­mä on hä­nen Po­jas­saan” (1. Joh. 5:11). Jee­sus on ris­tin­kuo­le­mal­laan ja ylös­nou­se­muk­sel­laan val­mis­ta­nut elä­mään vie­vän tien.

Kun Jee­sus ta­pa­si Mar­tan La­sa­ruk­sen kuol­tua, Jee­sus sa­noi Mar­tal­le, et­tä hä­nen vel­jen­sä nou­see kuol­leis­ta. Mart­ta sa­noi tie­tä­vän­sä, et­tä veli nou­see vii­mei­se­nä päi­vä­nä ylös­nou­se­muk­ses­sa. Jee­sus sa­noi: ”Minä olen ylös­nou­se­mus ja elä­mä. Joka us­koo mi­nuun, saa elää, vaik­ka kuo­lee­kin, ei­kä yk­si­kään, joka elää ja us­koo mi­nuun, iki­nä kuo­le.” (Joh. 11:23–26.)

Ha­lu­at­han si­nä­kin Mar­tan ta­voin us­koa, et­tä Ju­ma­lan lap­seen ei toi­sel­la kuo­le­mal­la ole val­taa? Kun ih­mi­nen saa jät­tää tä­män ajan us­ko­vai­sel­la sy­dä­mel­lä, tun­nol­laan Ju­ma­lan rau­ha, hän pää­see ker­ran tai­vaan ko­tiin, ian­kaik­ki­seen elä­mään.

Evan­ke­liu­mi­teks­ti: Joh. 5:19–21

Raa­mat­tu 1992: Jee­sus vas­ta­si juu­ta­lai­sil­le näin: ”To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti: ei Poi­ka voi teh­dä mi­tään omin neu­voin, hän te­kee vain sitä, mitä nä­kee Isän te­ke­vän. Mitä Isä te­kee, sitä te­kee myös Poi­ka. Isä ra­kas­taa Poi­kaa ja näyt­tää hä­nel­le kai­ken, mitä it­se te­kee. Hän näyt­tää Po­jal­le vie­lä suu­rem­pi­a­kin te­ko­ja, sel­lai­sia, et­tä häm­mäs­tyt­te. Niin kuin Isä he­rät­tää kuol­leet ja an­taa heil­le elä­män, niin an­taa myös Poi­ka elä­män ke­nel­le tah­too.

Bib­lia: Niin Je­sus vas­ta­si ja sa­noi heil­le: to­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti sa­non minä teil­le: ei tai­da Poi­ka it­ses­tän­sä mi­tään teh­dä, el­lei hän näe Isän te­ke­vän; sil­lä mitä ikä­nä hän te­kee, sitä myös Poi­ka niin te­kee. Sil­lä Isä ra­kas­taa Poi­kaa ja osoit­taa hä­nel­le kaik­ki, mitä hän it­se te­kee, ja hän on vie­lä suu­rem­pia töi­tä hä­nel­le osoit­ta­va, kuin nä­mät ovat, et­tä tei­dän pi­tää ih­met­te­le­män. Sil­lä niin­kuin Isä he­rät­tää ja vir­voit­taa kuol­lei­ta, niin myös Poi­ka vir­voit­taa, joi­ta hän tah­too.

28.11.2021

– Hoo­si­an­na! Siu­nat­tu ol­koon hän, joka tu­lee Her­ran ni­mes­sä! Siu­nat­tu isäm­me Daa­vi­din val­ta­kun­ta, joka nyt tu­lee! Hoo­si­an­na kor­keuk­sis­sa! Mark. 11:9–10

Viikon kysymys