JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Hal­vaan­tu­neen us­ko riit­ti

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
27.10.2019 6.00

Juttua muokattu:

2.1. 11:02
2020010211023320191027060000

Tar­vi­taan kan­ta­jia, jot­ka tuo­vat avut­to­man Jee­suk­sen luo. Jee­suk­sen hoi­ta­vat sa­nat pa­ran­ta­vat.

Jee­sus ja ope­tus­lap­set oli­vat kier­tä­neet Ga­li­le­an ky­liä. Jee­sus oli saar­nan­nut sy­na­go­gis­sa ja kar­kot­ta­nut pa­ho­ja hen­kiä. Sana opet­ta­jas­ta ja Jee­suk­sen te­ke­mis­tä ih­meis­tä le­vi­si no­pe­as­ti ym­pä­ri maa­kun­taa.

Mo­net läh­ti­vät kat­so­maan ja kuun­te­le­maan. Toi­si­naan Jee­sus jopa kiel­si ker­to­mas­ta ta­pah­tu­mis­ta. Spi­taa­lis­ta mies­tä hän va­roit­ti an­ka­ras­ti: ”Kat­so, et­tet puhu täs­tä ke­nel­le­kään mi­tään” (Mark 1:44).

Ih­mi­nen on iloi­nen, kun saa va­ka­van sai­rau­den jäl­keen ter­vey­den ta­kai­sin. Hän ei voi ol­la ker­to­mat­ta pa­ran­tu­mi­ses­ta toi­sil­le. Vie­lä enem­män oli hei­tä, jot­ka us­koi­vat Jee­suk­sen ope­tuk­sen. He oli­vat kuul­leet kut­sun: ”Ai­ka on täyt­ty­nyt, Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on tul­lut lä­hel­le. Kään­ty­kää ja us­ko­kaa hyvä sa­no­ma.” (Mark 1:15.)

Kun ko­kee omal­le koh­dal­leen hy­vän sa­no­man, saa omat syn­nit an­teek­si, tu­lee halu vie­dä sa­no­maa eteen­päin. Ys­tä­vien­kin täy­tyy ko­kea sama. Lo­pul­ta Jee­suk­sen luo tuli niin pal­jon ih­mi­siä, et­tei­vät he voi­neet men­nä jul­ki­ses­ti yh­teen­kään kau­pun­kiin.

Seu­roi­hin ka­ton kaut­ta

Päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jee­sus ja ope­tus­lap­set oli­vat pa­lan­neet Ka­per­nau­miin. Kun ih­mi­set kuu­li­vat hä­nen ole­van ko­to­na, pal­jon vä­keä tuli pai­kal­le. Talo oli täyn­nä ih­mi­siä. Ul­ko­puo­lel­la­kin oli niin pal­jon ih­mi­siä, et­tei kaik­ki mah­tu­neet edes oven edus­tal­le. Jee­sus ju­lis­ti heil­le sa­naa.

Teks­ti ei ker­ro, mis­tä Jee­sus juu­ri sil­loin opet­ti. Hä­nen ope­tuk­ses­saan oli jo­tain ih­meel­lis­tä, kos­ket­ta­vaa. Ih­mi­set oli­vat hä­nen ope­tuk­ses­taan häm­mäs­tyk­sis­sään: ”Hän opet­ti hei­tä niin kuin se, jol­le on an­net­tu val­ta” (Mark 1:22).

Nel­jä ys­tä­vää kan­toi seu­roi­hin hal­vaan­tu­nut­ta mies­tä, kos­ka hän ei voi­nut sai­rau­den vuok­si it­se liik­kua. Näyt­ti sil­tä, et­tä Jee­suk­sen luo ei pääs­syt. Oven edus­ta­kin oli täyn­nä ih­mi­siä. Mie­het ei­vät luo­vut­ta­neet, he kan­toi­vat sai­raan ta­lon ka­tol­le. He pur­ki­vat kat­toa sen ver­ran, et­tä sai­vat las­ket­tua hal­vaan­tu­neen siel­tä Jee­suk­sen luok­se.

Ta­lon si­säl­lä oli me­nos­sa seu­rat. Jee­sus opet­ti, ja huo­ne oli täyn­nä seu­ra­vie­rai­ta. Var­mas­ti seu­ra­vie­raat huo­ma­si­vat, et­tä seu­ra­huo­neen kat­toa pu­ret­tiin. Huo­mio oli jo taat­tu, kun mies­tä las­ket­tiin vuo­de­ma­tol­la Jee­suk­sen eteen. Seu­ra­vie­raat odot­ti­vat, mitä opet­ta­ja nyt te­kee.

Kak­sin­ker­tai­nen pa­ran­tu­mi­nen

Jee­sus näki aut­ta­jien us­kon. Yl­lät­tä­en Jee­sus ei pa­ran­ta­nut mies­tä hä­nen sai­rau­des­taan, vaan sa­noi: ”Poi­ka­ni, si­nun syn­nit an­ne­taan an­teek­si.” Täs­sä on us­kon ydin. Us­kol­la saa omis­taa koko so­vin­to­työn omal­le koh­dal­leen. Kaik­ki syn­nit saa an­teek­si ar­mos­ta.

Kai­kil­le huo­nees­sa oli­joil­le tämä ei so­pi­nut. Heil­le Jee­suk­sen sa­nat kuu­los­ti­vat her­jauk­sel­ta. ”Mi­ten hän tuol­la ta­val­la pu­huu? Hän her­jaa Ju­ma­laa. Kuka muu kuin Ju­ma­la voi an­taa syn­te­jä an­teek­si.”

Jee­sus tun­si hei­dän aja­tuk­sen­sa. Sik­si hän esit­ti ky­sy­myk­sen: ”Kum­pi on hel­pom­paa, sa­noa hal­vaan­tu­neel­le: ’Si­nun syn­ti­si an­ne­taan an­teek­si’, vai sa­noa: ’Nou­se, ota vuo­tee­si ja kä­ve­le.’”

Jee­sus ei odot­ta­nut vas­taus­ta. En­sik­si hän sa­noi epäi­li­jöil­le: ”Mut­ta jot­ta te tie­täi­sit­te, et­tä Ih­mi­sen Po­jal­la on val­ta an­taa syn­te­jä an­teek­si”, ja jat­koi hal­vaan­tu­neel­le: ”Nou­se, ota vuo­tee­si ja mene ko­tii­si.”

Ih­me ta­pah­tui: mies pa­ra­ni, ot­ti vuo­teen­sa ja kä­ve­li kaik­kien näh­den ko­tiin­sa. Ih­mi­set oli­vat häm­mäs­ty­nei­tä ja ylis­ti­vät Ju­ma­laa: ”Täl­lais­ta em­me ole iki­nä näh­neet”.

Mies kuu­li ja us­koi

Hal­vaan­tu­nut mies tuo­tiin avut­to­ma­na Jee­suk­sen eteen. Hän kuu­li Jee­suk­sen sa­nat ja us­koi. Se riit­ti.

Va­pah­ta­ja tar­jo­aa yhä pa­ran­ta­vaa sa­naan­sa val­ta­kun­nas­saan. Tar­vi­taan kan­ta­jia, jot­ka tuo­vat avut­to­man, mut­ta ar­moa kai­paa­van ih­mi­sen Jee­suk­sen luo. Sa­man evan­ke­liu­min voi vie­lä­kin ot­taa us­kol­la vas­taan.

Teri Hil­tu­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 23.10.2019

Ku­vi­tus­ku­va: A.-L. S.

Evan­ke­liu­mi: Mark. 2:1-12

RAA­MAT­TU 1992: Jon­kin­ ajan ku­lut­tua Jee­sus meni taas Ka­per­nau­miin. Kun ih­mi­set kuu­li­vat hä­nen ole­van ko­to­na, vä­keä tuli kool­le niin pal­jon, et­tei­vät kaik­ki mah­tu­neet edes oven edus­tal­le. Jee­sus ju­lis­ti heil­le sa­naa. Hä­nen luok­seen ol­tiin tuo­mas­sa hal­vaan­tu­nut­ta. Sai­ras­ta kan­ta­mas­sa oli nel­jä mies­tä, jot­ka ei­vät tun­gok­ses­sa kui­ten­kaan pääs­seet tuo­maan hän­tä Jee­suk­sen eteen. Sil­loin he pur­ki­vat ka­ton sil­tä koh­den, mis­sä Jee­sus oli, ja au­kon teh­ty­ään las­ki­vat sii­tä alas vuo­de­ma­ton, jol­la hal­vaan­tu­nut ma­ka­si. Kun Jee­sus näki hei­dän us­kon­sa, hän sa­noi hal­vaan­tu­neel­le: ”Poi­ka­ni, si­nun syn­ti­si an­ne­taan an­teek­si.”

Mut­ta siel­lä is­tui myös muu­ta­mia lai­no­pet­ta­jia, ja he sa­noi­vat it­sek­seen: ”Mi­ten hän tuol­la ta­val­la pu­huu? Hän her­jaa Ju­ma­laa. Kuka muu kuin Ju­ma­la voi an­taa syn­te­jä an­teek­si?” Jee­sus tun­si heti hen­ges­sään, mitä he ajat­te­li­vat, ja sa­noi heil­le: ”Kuin­ka te tuol­lais­ta ajat­te­let­te? Kum­pi on hel­pom­paa, sa­noa hal­vaan­tu­neel­le: ’Si­nun syn­ti­si an­ne­taan an­teek­si’, vai sa­noa: ’Nou­se, ota vuo­tee­si ja kä­ve­le’? Mut­ta jot­ta te tie­täi­sit­te, et­tä Ih­mi­sen Po­jal­la on val­ta an­taa maan pääl­lä syn­te­jä an­teek­si” – hän pu­hui nyt hal­vaan­tu­neel­le – ”nou­se, ota vuo­tee­si ja mene ko­tii­si.” Sil­loin mies heti nou­si, ot­ti vuo­teen­sa ja kä­ve­li pois kaik­kien näh­den. Kaik­ki oli­vat täs­tä häm­mäs­tyk­sis­sään, ylis­ti­vät Ju­ma­laa ja sa­noi­vat: ”Täl­lais­ta em­me ole iki­nä näh­neet.

BIB­LIA: Ja taas muu­ta­main päi­väin jäl­keen meni hän Ka­per­nau­miin, ja se kuul­tiin, et­tä hän huo­nees­sa oli, ja koh­ta ko­koon­tui­vat mon­ta, niin et­tei enää siaa ol­lut, ei oven­kaan ty­kö­nä; ja hän pu­hui heil­le sa­nan. Ja hä­nen ty­kön­sä tu­li­vat, jot­ka toi­vat yh­tä hal­vat­tua, joka nel­jäl­tä kan­net­tiin. Ja kuin ei he saa­neet hän­tä lä­hes­tyä kan­san täh­den, niin he kis­koi­vat huo­neen ka­ton, jos­sa hän oli, ja kai­voi­vat lä­vit­se, ja las­ki­vat vuo­teen alas, jos­sa hal­vat­tu ma­ka­si. Mut­ta kuin Je­sus näki hei­dän us­kon­sa, sa­noi hän hal­va­tul­le: poi­ka­ni, si­nun syn­tis an­ne­taan si­nul­le an­teek­si.

Niin siel­lä oli­vat muu­ta­mat kir­ja­nop­pi­neis­ta, jot­ka is­tui­vat ja ajat­te­li­vat sy­dä­mes­sän­sä: Mitä tämä niin pilk­kaa pu­huu? Kuka voi syn­nit an­taa an­teek­si pait­si ai­no­aa Ju­ma­laa? Ja koh­ta kuin Je­sus tun­si hen­ges­sän­sä, et­tä he niin it­sel­län­sä ajat­te­li­vat, sa­noi hän heil­le: mitä te näi­tä ajat­te­let­te tei­dän sy­dä­mes­sän­ne? Kum­pi on ke­vi­äm­pi, sa­noa hal­va­tul­le: syn­nit an­ne­taan si­nul­le an­teek­si, taik­ka sa­noa: nou­se, ja ota si­nun vuo­tees ja käy? Mut­ta et­tä tei­dän pi­tää tie­tä­män Ih­mi­sen Po­jal­la ole­van val­lan maan pääl­lä syn­nit an­teek­si an­taa, (sa­noi hän hal­va­tul­le:) Minä sa­non si­nul­le: nou­se ja ota vuo­tees, ja mene ko­ti­as. Ja hän nou­si koh­ta ja ot­ti vuo­teen ja meni ulos kaik­kein näh­den, et­tä he kaik­ki häm­mäs­tyi­vät ja kun­ni­oit­ti­vat Ju­ma­laa, sa­no­en: em­me ole ikä­nä sen muo­tois­ta näh­neet.

29.5.2020

Her­ra on mi­nun va­lo­ni ja apu­ni, ketä minä pel­käi­sin? Her­ra on mi­nun elä­mä­ni tur­va, ketä siis säik­kyi­sin? Ps. 27:1

Viikon kysymys