JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Her­ran huo­ne Ju­ma­lan asuin­si­ja­na

Sana sunnuntaiksi
5.1.2020 6.00

Juttua muokattu:

2.1. 14:56
2020010214563120200105060000

Sep­po Aho

Her­ran huo­nees­sa, Ju­ma­lan elä­väs­sä seu­ra­kun­nas­sa kuu­luu Hy­vän Pai­me­nen ää­ni ja on syn­tien an­teek­si­an­ta­mus.

Raa­ma­tun ker­to­muk­sis­sa il­mes­tys­ma­jal­la ja Je­ru­sa­le­min temp­pe­lil­lä oli eri­tyi­nen mer­ki­tys. Temp­pe­lin läh­tö­koh­dat ulot­tui­vat vuo­si­tu­han­sien taak­se. Is­ra­e­lin kan­san kor­pi­va­el­luk­sen ai­ka­na otet­tiin käyt­töön ke­vyt­ra­ken­tei­nen il­mes­tys­ma­ja. Sen ra­ken­ta­mi­sek­si ke­rät­tiin lah­joi­tuk­sia. Eri­tyi­nen piir­re täs­sä oli, et­tä lah­joit­ta­jat ra­jat­tiin nii­hin, joi­den sy­dän ke­ho­tet­tiin ja joil­la oli ha­lua ja uh­ri­miel­tä (2. Moos. 21). Us­kom­me, et­tä Ju­ma­lan hen­ki vai­kut­taa vie­lä­kin täl­lai­sen mie­len eri­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä Sii­o­nin töis­sä.

Kun is­ra­e­li­lai­set aset­ti­vat py­sy­väs­ti asuin­si­joil­leen, ku­nin­gas Sa­lo­mo sai teh­tä­väk­si ra­ken­taa temp­pe­lin (1. Kun. 8:18–19).
Se hä­vi­tet­tiin noin vuon­na 500 eKr. ja kan­sa vie­tiin pak­ko­siir­to­lai­suu­teen. Ne­he­mi­an ajal­la noin vuon­na 400 eKr. temp­pe­liä kun­nos­tet­tiin. Lo­pul­li­ses­ti temp­pe­lin hä­vit­ti­vät roo­ma­lai­set vuon­na 70. Myö­hem­min temp­pe­li­vuo­rel­le on ra­ken­net­tu kak­si mos­kei­jaa.

Temp­pe­li, Ju­ma­lan huo­ne

Temp­pe­li ra­ken­nuk­se­na oli hy­vin tar­peel­li­nen ja hyö­dyl­li­nen, sa­moin kuin ny­ky­a­jan kir­kot ja seu­ra­huo­neis­tot. Sen rin­nal­la on kui­ten­kin pal­jon tär­ke­äm­pi ku­vaus temp­pe­lis­tä, jota ei ole kä­sil­lä teh­ty. Ste­fa­nos saar­na­si vii­mei­ses­sä saar­nas­saan, et­tä Kor­kein ei asu ih­mis­kä­sin teh­dyis­sä ra­ken­nuk­sis­sa (Ap. t. 7:47). Psal­min­kir­joit­ta­ja ku­va­si temp­pe­liä huo­neek­si ja sa­lai­sek­si ma­jak­si, jo­hon hä­net kät­ke­tään, kun vaa­ra uh­kaa (Ps. 27:5). Se on myös paik­ka, jos­sa ker­ro­taan Ju­ma­lan ar­mol­li­sis­ta te­ois­ta (Ps. 48:9).

Nä­ky­vä temp­pe­li ja il­mes­tys­ma­ja oli­vat ku­via Ju­ma­lan huo­nees­ta, Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta. Temp­pe­li ja il­mes­tys­ma­ja ku­va­si­vat myös Ju­ma­lan sää­tä­mys­tä val­ta­kun­nan ra­jois­ta. Syn­tiuh­re­ja oli lupa toi­mit­taa vain temp­pe­lis­sä.

Ku­nin­gas Sa­lo­mo­nis­ta ker­rot­tiin, et­tä hän uh­ra­si myös kuk­ku­loil­la eli muu­al­la kuin sää­de­tys­sä uh­ri­pai­kas­sa, Her­ran huo­nees­sa. Sii­nä on kuva pyr­ki­myk­ses­tä so­pia asi­oi­ta kah­den kes­ken Ju­ma­lan kans­sa ja eril­lään Ju­ma­lan kan­san yh­tey­des­tä (1. Kun. 3:3). Eri­lai­sis­ta temp­pe­lin uh­ri­toi­mi­tuk­sis­ta oli run­saas­ti sää­dök­siä (3. Moo.s 4–7).

Pai­me­nen tut­tu ää­ni

Päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jee­sus oli jäl­leen temp­pe­lis­sä ja kävi kes­kus­te­lu­ja. Hä­nen ju­ma­luu­des­taan ja mes­si­aa­ni­ses­ta teh­tä­väs­tään oli sel­keä eri­mie­li­syys. Jee­sus ve­to­si tun­nus­te­koi­hin­sa ja jou­tui to­te­a­maan eräil­le juu­ta­lai­sil­le, et­tä te et­te us­ko, kos­ka et­te ole mi­nun seu­raa­ji­a­ni. Hän ver­ta­si seu­raa­ji­an­sa lam­pai­siin, jot­ka tun­nis­ta­vat pai­me­nen­sa ää­nen ja seu­raa­vat hän­tä. Hän va­kuut­ti ole­van­sa yh­tä Ju­ma­lan kans­sa, mikä eri­tyi­ses­ti suu­tut­ti juu­ta­lai­sia (Joh. 10:22–30).

Edel­lä ku­vat­tu tär­keä mut­ta su­rul­li­nen ra­jan­käyn­ti to­teu­tui ja voi to­teu­tua myös Jee­suk­sen seu­raa­jien jou­kos­sa. Va­pah­ta­jan ope­tus tun­tui sil­loin so­pi­mat­to­mal­ta, ja mo­net jät­ti­vät hä­net. Mut­ta Pie­ta­rin ja mui­den ope­tus­las­ten ko­ke­mus oli, et­tä Jee­suk­sel­la on ian­kaik­ki­sen elä­män sa­nat (Joh. 6:53–69).

An­teek­si­an­ta­muk­sen huo­ne

Je­ru­sa­le­min temp­pe­lin koh­ta­loon liit­tyi suu­ri tai­te­koh­ta. Temp­pe­li­ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa ylim­mäi­nen pap­pi ker­ran vuo­des­sa meni kaik­kein py­him­pään osaan temp­pe­lis­sä ja uh­ra­si it­sen­sä ja kan­san syn­tien edes­tä. Mut­ta kun Jee­sus kuo­li, temp­pe­lin esi­rip­pu re­pe­si yl­hääl­tä alas as­ti (Mark. 15:38).

Pian tä­män jäl­keen roo­ma­lai­set ha­joit­ti­vat koko temp­pe­lin. Tä­män mer­ki­tys­tä se­lit­ti Hep­re­a­lais­kir­je niin, et­tä nyt meil­lä on kai­kil­la lupa men­nä kaik­kein py­him­pään. Sa­mal­la ke­ho­tet­tiin vil­pit­tö­mään us­koon, kes­ki­näi­seen huo­len­pi­toon, oman­tun­non hoi­toon. Eri­tyi­ses­ti va­roi­te­taan hyl­kää­mäs­tä seu­ra­kun­nan yh­tei­siä ko­kouk­sia. Näin sitä enem­män mitä lä­hem­pä­nä näh­dään Her­ran päi­vän ole­van. (Hepr. 10:19–25.)

Tämä Her­ran huo­ne, Ju­ma­lan elä­vä seu­ra­kun­ta on kes­kel­läm­me, ja Jee­sus on lu­van­nut ol­la omien­sa kes­kel­lä maa­il­man lop­puun as­ti. Tämä seu­ra­kun­ta kut­suu vie­lä ih­mi­siä kes­kuu­teen­sa. Kut­sun ydin­tä ku­vaa pro­feet­ta, joka ni­mit­tää hen­gel­lis­tä Her­ran huo­net­ta Sii­o­nik­si ja juh­la­kau­pun­gik­si, jon­ka asuk­kaat ovat saa­neet syn­tin­sä an­teek­si (Jes. 33:20–24).

19.9.2020

Muis­ta­kaa tämä: joka niu­kas­ti kyl­vää, se niu­kas­ti niit­tää, ja joka run­saas­ti kyl­vää, se run­saas­ti niit­tää. 2. Kor. 9:6

Viikon kysymys