JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jeesuksen sanat rauhoittavat

Sana sunnuntaiksi
24.4.2022 7.00

Juttua muokattu:

12.4. 12:44
2022041212444820220424070000

Heikki Vuonokari

Heikki Vuonokari

Jaak­ko Sääs­ki­lah­ti

Ylös­nou­se­muk­sen­sa jäl­keen Jee­sus koh­ta­si vain omia seu­raa­jia ja rau­hoit­te­li hei­tä.

Jee­sus koh­ta­si ylös­nous­see­na vain omia ope­tus­lap­sia ja seu­raa­jia. Hän ei näyt­täy­ty­nyt muil­le ylös­nous­see­na, ja sii­hen oli var­mas­ti omat syyn­sä. Us­ko­vat to­dis­ti­vat Jee­suk­sen ylös­nou­se­muk­ses­ta oma­koh­tai­sil­la ker­to­muk­sil­la ja yrit­ti­vät va­kuut­taa kuu­li­joil­leen kai­ken ol­leen tot­ta. Kuu­li­joi­den va­lit­ta­va­na oli joko us­koa ker­to­mus­ten to­den­pe­räi­syy­teen tai ol­la us­ko­mat­ta sii­hen.

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­ti ker­too, et­tä ope­tus­lap­sia vai­va­si suu­ri pel­ko Jee­suk­sen kuo­le­man jäl­keen. Hei­dän in­hi­mil­li­nen luon­ton­sa oli heik­ko. Se tuli Raa­ma­tun ker­to­muk­sis­sa esil­le avoi­mes­ti ja re­hel­li­ses­ti. He pel­kä­si­vät, kos­ka heil­lä ei enää ol­lut läs­nä ole­van Jee­suk­sen tuo­maa tur­vaa. Ope­tus­lap­set py­syi­vät yh­des­sä ja ha­ki­vat toi­sis­taan tur­vaa niin kuin lam­paat. He myös pel­kä­si­vät juu­ta­lai­sia, sil­lä Jee­sus oli osoit­ta­nut use­am­man ker­ran sa­nan­sa hei­tä vas­taan. Jee­sus oli sa­no­nut, et­tä ”kaik­ki vi­haa­vat tei­tä mi­nun ni­me­ni täh­den” (Luuk. 21:17).

Sa­nan voi­ma on Ju­ma­las­ta

Lu­kit­tu­jen ovien taak­se ei voi­nut tul­la il­man si­säl­lä ole­vien tah­toa. Oven avau­tu­mi­sen es­ti sal­pa. Jee­sus il­mes­tyi yh­täk­kiä lu­kit­tu­jen ovien taak­se. En­sim­mäi­sek­si Jee­sus rau­hoit­ti pel­kää­viä ope­tus­lap­sia. Pel­koa ei ai­heu­tu­nut vain juu­ta­lais­ten vuok­si, sil­lä ylös­nou­se­mus­ker­to­muk­sien koh­dal­la on luon­nol­lis­ta, et­tä hau­dan tyh­jyys ja Jee­suk­sen ruu­miin ka­to­a­mi­nen jär­kyt­ti­vät jo en­nes­tään jär­kyt­ty­nei­den ope­tus­lap­sien mie­liä. Ylös­nou­se­muk­sen us­ko­mi­nen vaa­ti Jee­suk­sen il­mes­ty­mis­tä ja us­kon vah­vis­ta­mis­ta hä­nen omil­la sa­noil­laan. Rau­hoit­ta­vat sa­nat hoi­ti­vat sär­ky­nei­tä sy­dä­miä.

Jee­suk­sen il­mes­ty­mi­nen lu­kit­tu­jen ovien taak­se voi­si ol­la kuva Ju­ma­lan sa­nan voi­mas­ta. Hep­re­a­lais­kir­jeen kir­joit­ta­ja sa­noo: ”Ju­ma­lan sana on elä­vä ja vä­ke­vä. Se on te­rä­väm­pi kuin mi­kään kak­si­te­räi­nen miek­ka, se is­kee sy­vään ja viil­tää hal­ki sie­lun ja hen­gen, ni­ve­let ja lui­den yti­met, se pal­jas­taa si­sim­mät ai­keem­me ja aja­tuk­sem­me.” Voi­ma ei ole läh­töi­sin ih­mi­ses­tä, vaan Ju­ma­las­ta.

Älä epäi­le vaan us­ko!

Kun sy­dä­men rau­ha oli las­keu­tu­nut taas ope­tus­lap­siin, oli jat­ket­ta­va Ju­ma­lan val­ta­kun­nan saar­naa. Sen ydin on syn­tien an­teek­si­an­ta­mi­nen. Jee­sus pu­hal­taa ope­tus­lap­sia koh­ti. Pu­hal­ta­mi­sen jäl­keen hän an­taa Py­hän Hen­gen val­lan ju­lis­taa: ”Jol­le te an­nat­te syn­nit an­teek­si, hä­nel­le ne ovat an­teek­si an­ne­tut.” Jee­suk­sen sa­nat oli­vat ih­meel­li­set. Hän lu­paa ope­tus­las­ten ju­lis­ta­man syn­nin­pääs­tön ole­van Ju­ma­lan an­teek­si­an­ta­mus. Sen vuok­si us­ko­vais­ten ope­tuk­ses­sa ko­ros­tuu syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen saar­na. Sitä toi­vo­taan ja odo­te­taan jo­kai­sen saar­nan koh­dal­la.

Tuo­mas ei ol­lut pai­kal­la en­sim­mäi­sel­lä ker­ral­la, kun Jee­sus il­mes­tyi muil­le. Ope­tus­lap­set oli­vat täyn­nä iloa, ih­me­tys­tä ja var­muut­ta Jee­suk­sen ylös­nou­se­muk­ses­ta, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta Tuo­mas epäi­lee. Hä­nel­le ei riit­tä­nyt tois­ten va­kuut­te­lu, vaan hän ha­lu­aa it­se näh­dä ja kos­ket­taa Jee­suk­sen haa­vo­ja. Tuo­mas­kin saa näh­dä Jee­suk­sen ja kos­ket­taa hä­nen haa­vo­jan­sa. Jee­sus ke­hot­taa ole­maan us­ko­vai­nen. Tuo­mas var­maan oli hel­pot­tu­nut ta­pah­tu­mien kään­teis­tä, sil­lä muu­ten hän oli­si me­net­tä­nyt us­kon ja luot­ta­muk­sen.

Jee­suk­sel­la on rau­han ter­vei­siä myös meil­le. Jee­suk­sen sa­nat ovat ajat­to­mia. Nii­den ke­hot­ta­va vies­ti kos­ket­taa kaik­kia: ”Älä ole epä­us­koi­nen, vaan us­ko.”

Evan­ke­liu­mi­teks­ti: Joh. 20:19–31

Raa­mat­tu 1992: Sa­ma­na päi­vä­nä, vii­kon en­sim­mäi­se­nä, ope­tus­lap­set oli­vat il­lal­la kool­la lu­kit­tu­jen ovien ta­ka­na, sil­lä he pel­kä­si­vät juu­ta­lai­sia. Yh­täk­kiä Jee­sus sei­soi hei­dän kes­kel­lään ja sa­noi: ”Rau­ha teil­le!” Tä­män sa­not­tu­aan hän näyt­ti heil­le kä­ten­sä ja kyl­ken­sä. Ilo val­ta­si ope­tus­lap­set, kun he nä­ki­vät Her­ran. Jee­sus sa­noi uu­del­leen: ”Rau­ha teil­le! Niin kuin Isä on lä­het­tä­nyt mi­nut, niin lä­he­tän minä tei­dät.” Sa­not­tu­aan tä­män hän pu­hal­si hei­tä koh­ti ja sa­noi: ”Ot­ta­kaa Pyhä Hen­ki. Jol­le te an­nat­te syn­nit an­teek­si, hä­nel­le ne ovat an­teek­si an­ne­tut. Jol­ta te kiel­lät­te an­teek­si­an­non, hän ei saa syn­te­jään an­teek­si.” Yk­si kah­des­ta­tois­ta ope­tus­lap­ses­ta, Tuo­mas, jos­ta käy­tet­tiin myös ni­meä Di­dy­mos, ei ol­lut mui­den jou­kos­sa, kun Jee­sus tuli. Toi­set ope­tus­lap­set ker­toi­vat hä­nel­le: ”Me näim­me Her­ran.” Mut­ta Tuo­mas sa­noi: ”En us­ko. Jos en it­se näe nau­lan­jäl­kiä hä­nen kä­sis­sään ja pis­tä sor­me­a­ni nii­hin ja jos en pis­tä kät­tä­ni hä­nen kyl­keen­sä, minä en us­ko.” Vii­kon ku­lut­tua Jee­suk­sen ope­tus­lap­set oli­vat taas kool­la, ja Tuo­mas oli tois­ten jou­kos­sa. Ovet oli­vat lu­kos­sa, mut­ta yh­täk­kiä Jee­sus sei­soi hei­dän kes­kel­lään ja sa­noi: ”Rau­ha teil­le!” Sit­ten hän sa­noi Tuo­maal­le: ”Ojen­na sor­me­si: täs­sä ovat kä­te­ni. Ojen­na kä­te­si ja pis­tä se kyl­kee­ni. Älä ole epä­us­koi­nen, vaan us­ko!” Sil­loin Tuo­mas sa­noi: ”Mi­nun Her­ra­ni ja Ju­ma­la­ni!” Jee­sus sa­noi hä­nel­le: ”Sinä us­kot, kos­ka sait näh­dä mi­nut. Au­tu­ai­ta ne, jot­ka us­ko­vat, vaik­ka ei­vät näe.” Mo­nia mui­ta­kin tun­nus­te­ko­ja Jee­sus teki ope­tus­las­ten­sa näh­den, mut­ta niis­tä ei ole ker­rot­tu täs­sä kir­jas­sa. Tämä on kir­joi­tet­tu sik­si, et­tä te us­koi­sit­te Jee­suk­sen ole­van Kris­tus, Ju­ma­lan Poi­ka, ja et­tä teil­lä, kun us­kot­te, oli­si elä­mä hä­nen ni­men­sä täh­den.

26.5.2022

Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän. Ap. t. 1:11

Viikon kysymys