JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jee­sus Ju­ma­lan val­ta­kun­nan lä­het­ti­lää­nä

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
21.1.2015 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:50
2020010123501720150121000000

Jee­sus oli aloit­ta­nut jul­ki­sen työn­sä. Hän pa­ran­si sai­rai­ta, kar­kot­ti pa­ho­ja hen­kiä ja saar­na­si Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta. Kai­ken tä­män tar­koi­tus oli he­rät­tää ih­mis­ten sy­dä­mis­sä elä­vä us­ko.

Jee­sus – suu­ri pa­ran­ta­ja

Jee­sus meni sy­na­go­gas­ta ope­tus­las­ten­sa Si­mo­nin eli Pie­ta­rin ja And­re­ak­sen ko­tiin. Jee­sus ei tyy­ty­nyt vain saar­naa­maan sen ajan kir­kois­sa, vaan vie­rai­li mie­lel­lään ih­mis­ten ko­deis­sa. Täl­lä ker­taa hä­nen vie­rai­lun­sa oli eri­tyi­sen tär­keä. Hän sai käyt­tää Ju­ma­lal­ta saa­maan­sa pa­ran­ta­jan lah­jaa: hän pa­ran­si Si­mo­nin ano­pin kuu­mees­ta.

Sana Jee­suk­sen pa­ran­ta­mi­sen tai­dos­ta le­vi­si. Il­lal­la hä­nen luok­seen tuo­tiin mui­ta­kin sai­rai­ta ja pa­ho­jen hen­kien vai­vaa­mia ih­mi­siä. Nä­mä­kin hän pa­ran­si, vie­lä­pä ajoi pa­hat hen­get ulos heis­tä. Jee­suk­sel­la oli voi­ma kar­kot­taa nämä kaik­ki pel­käl­lä käs­kyl­lä.

Jee­sus ke­hot­taa pa­ran­nuk­seen

Jee­suk­sen pää­teh­tä­vä en­nen kär­si­mis­tään oli saar­na­ta ja opet­taa. ”Ai­ka on täy­tet­ty, ja Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on lä­hes­ty­nyt: teh­käät pa­ran­nus ja us­ko­kaat evan­ke­liu­mi” (Mark. 1:15). Sai­rai­den pa­ran­ta­mi­nen tuki tätä pää­teh­tä­vää. Jee­sus pa­ran­ta­ja­na sai ih­mi­set liik­keel­le kuu­le­maan il­moi­tus­ta us­kos­ta ja Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta.

Ope­tus­lap­set­kaan ei­vät aluk­si tätä ym­mär­tä­neet. He toi­mit­ti­vat Jee­sus­ta ih­mis­ten luo kai­ke­ti pa­ran­ta­maan li­sää ih­mi­siä. Jee­suk­sen vas­taus oli na­pak­ka: ”Me läh­dem­me nyt tääl­tä naa­pu­ri­ky­liin, mi­nun on saar­nat­ta­va siel­lä­kin.” Sitä var­ten Jee­sus oli tul­lut, ­ku­ten hän sa­noi.

Elä­män pa­ras va­lin­ta

Jee­sus saar­na­si pa­ran­nuk­sen teon tär­key­des­tä. Sel­lai­sen ih­mi­sen, joka on luo­pu­nut lap­suu­de­nus­kos­taan, tu­lee oma­koh­tai­ses­ti kään­tyä syn­tie­lä­mäs­tään eli teh­dä pa­ran­nus.

Lut­her opet­taa, et­tä pa­ran­nuk­ses­sa on kak­si osaa: ka­tu­mus ja an­teek­si­an­ta­muk­sen vas­taa­not­ta­mi­nen. Pa­ran­nus ei ole ih­mi­sen teko, vaan Ju­ma­lan työ. Pa­ran­nuk­sen seu­rauk­se­na ih­mi­nen saa us­kon sy­dä­meen­sä eli hä­nes­tä tu­lee Ju­ma­lan lap­si.

Mis­tä us­kon saar­na kuul­laan? Jee­suk­sen il­moi­tuk­sen mu­kaan se kuu­luu Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta, joka ajal­laan lä­hes­tyy ih­mis­tä. Ka­te­kis­mus opet­taa et­sik­ko­ajas­ta. Sil­loin Ju­ma­la pu­hut­te­lee ih­mis­tä eri­tyi­sel­lä ta­val­la. Jos ih­mi­nen sil­loin ot­taa vas­taan syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min, hän te­kee elä­män­sä par­haan va­lin­nan ja pää­see Ju­ma­lan lap­sek­si.

Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä

Et­sik­ko­ai­ka maas­sam­me on ol­lut pit­kä. Syn­te­jä on saar­nat­tu an­teek­si Py­hän Hen­gen voi­mal­la. Meil­le tut­tu an­teek­si­an­ta­muk­sen saar­na on ”Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä”. Tä­män saar­nan voi­ma ei ole sa­nois­sa, vaan Hen­ges­sä.

Sil­ti näil­lä sa­noil­la on raa­ma­tul­li­nen poh­ja: ”Ei­kä ole pe­las­tus­ta yh­des­sä­kään toi­ses­sa; sil­lä ei ole tai­vaan al­la muu­ta ni­meä ih­mi­sil­le an­net­tu, jos­sa mei­dän pi­täi­si pe­las­tu­man” (Ap. t. 4:12). Tä­män an­teek­si­an­ta­muk­sen voi­mal­la on tur­val­lis­ta aloit­taa tä­tä­kin vuot­ta.

Kari Huh­ta­la

Raa­ma­tun­koh­tia, joi­hin kir­joi­tus poh­jau­tuu:

3. sun­nun­tai lop­pi­ai­ses­ta: Ps. 102:16–23; 5. Moos. 32:36–39; 2. Kor. 1:3–7; Mark. 1:29–39

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 21.1.2015.

29.5.2020

Her­ra on mi­nun va­lo­ni ja apu­ni, ketä minä pel­käi­sin? Her­ra on mi­nun elä­mä­ni tur­va, ketä siis säik­kyi­sin? Ps. 27:1

Viikon kysymys