JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jeesus asuu Isänsä valtakunnassa

Sana sunnuntaiksi
2.1.2022 6.00

Juttua muokattu:

17.12. 12:26
2021121712264420220102060000

Teri Hil­tu­nen

Jee­suk­sen ajal­li­set van­hem­mat ko­ki­vat mo­nia häm­men­tä­viä ja pe­lot­ta­vi­a­kin ti­lan­tei­ta, mut­ta myös roh­kai­se­via koh­taa­mi­sia ja Ju­ma­lan huo­len­pi­toa.

Jee­sus oli Ma­ri­an ja Joo­se­fin poi­ka, mut­ta sa­mal­la hän on Ju­ma­lan Poi­ka. Ma­ria ja Joo­sef oli­vat in­hi­mil­li­siä ih­mi­siä iloi­neen ja su­rui­neen, mut­ta Jee­suk­sen van­hem­pi­na hei­dän elä­män­sä oli poik­keuk­sel­li­nen. Raa­mat­tu ker­too, et­tä Ma­ri­al­le il­mes­tyi en­ke­li, joka il­moit­ti, et­tä hän tu­lee ras­kaak­si Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta. Lo­puk­si en­ke­li sa­noi: ”Pyhä Hen­ki tu­lee si­nun yl­le­si, Kor­keim­man voi­ma peit­tää si­nut var­jol­laan. Sik­si myös lap­si, joka syn­tyy, on pyhä, ja hän­tä kut­su­taan Ju­ma­lan Po­jak­si.” (Luuk 1:35.)

Joo­sef oli vai­ke­as­sa ti­lan­tees­sa. En­ke­li il­mes­tyi Joo­se­fil­le unes­sa ja roh­kai­si hän­tä ot­ta­maan Ma­ri­an vai­mok­seen. ”Se, mikä hä­nes­sä on siin­nyt, on läh­töi­sin Py­häs­tä Hen­ges­tä. Hän syn­nyt­tää po­jan, ja si­nun tu­lee an­taa po­jal­le ni­mek­si Jee­sus, sil­lä hän pe­las­taa kan­san­sa sen syn­neis­tä.” (Matt. 1:20–21.)

Ih­meel­li­siä ko­ke­muk­sia

Ke­don pai­me­net kii­ruh­ti­vat kat­so­maan vas­ta­syn­ty­nyt­tä Jee­sus-las­ta. Vä­hän myö­hem­min Ma­ria, Joo­sef ja Jee­sus me­ni­vät Je­ru­sa­le­min temp­pe­liin, mis­sä he koh­ta­si­vat van­han Si­me­o­nin. Si­me­on ot­ti lap­sen sy­liin­sä ja ylis­ti Ju­ma­laa: ”Mi­nun sil­mä­ni ovat näh­neet si­nun pe­las­tuk­se­si, jon­ka olet kai­kil­le kan­soil­le val­mis­ta­nut: va­lon, joka koit­taa pa­ka­na­kan­soil­le, kirk­kau­den, joka lois­taa kan­sal­le­si Is­ra­e­lil­le” (Luuk 2:30–32). Si­me­on siu­na­si hei­tä.

Täh­ti joh­dat­ti idän tie­tä­jät Jee­suk­sen luo. Hei­dät val­ta­si suu­ri ilo, ja he heit­täy­ty­en ku­mar­si­vat las­ta. Heil­tä per­he sai kal­li­sar­voi­sia lah­jo­ja, jot­ka oli­vat tar­peen pa­ko­mat­kal­la Egyp­tiin. Egyp­tis­tä per­he pa­la­si Ga­li­le­aan Na­sa­re­tin kau­pun­kiin. Jee­sus oli kuu­li­ai­nen van­hem­mil­leen: ”Lap­si kas­voi, vah­vis­tui ja täyt­tyi vii­sau­del­la, ja Ju­ma­lan ar­mo seu­ra­si hän­tä” (Luuk 2:40).

Pää­si­äis­juh­lis­sa Je­ru­sa­le­mis­sa

Ma­ria ja Joo­sef me­ni­vät joka vuo­si Je­ru­sa­le­miin pää­si­äis­juh­lil­le. Yli sa­dan ki­lo­met­rin mat­ka Na­sa­re­tis­ta Je­ru­sa­le­miin tai­tet­tiin ys­tä­vien ja su­vun kans­sa yh­des­sä. Kun juh­la­päi­vät päät­tyi­vät, Ma­ria ja Joo­sef läh­ti­vät ko­ti­mat­kal­le. Van­hem­mat olet­ti­vat Jee­suk­sen ole­van sa­mas­sa seu­ru­ees­sa, var­mas­ti tois­ten sa­ma­ni­käis­ten kans­sa. Kak­si­tois­ta­vuo­ti­aa­na Jee­sus oli juu­ta­lai­sen lain mu­kaan täy­si-ikäi­nen, ja tu­tus­sa seu­ras­sa oli tur­val­lis­ta mat­ka­ta.

En­sim­mäi­sen mat­ka­päi­vän il­ta­na he al­koi­vat et­siä Jee­sus­ta. Poi­kaa ei löy­ty­nyt ja van­hem­pien oli läh­det­tä­vä ta­kai­sin Je­ru­sa­le­miin. Jee­sus oli ol­lut ka­dok­sis­sa jo mon­ta päi­vää. Van­hem­pien huo­li oli suu­ri. Kol­men päi­vän et­sin­tö­jen jäl­keen Jee­sus vih­doin löy­tyi temp­pe­lis­tä. Äi­din huo­li pur­kau­tui huu­dah­duk­seen: ”Poi­ka­ni, mik­si teit meil­le tä­män? Isä­si ja minä olem­me et­si­neet si­nua, ja me olim­me jo huo­lis­sam­me.”

Jee­sus löy­tyy Isän luo­ta

Jee­sus löy­tyi temp­pe­lis­tä opet­ta­jien kes­kel­tä. Hän kuun­te­li, teki ky­sy­myk­siä ja vas­ta­si ky­sy­myk­siin. Kaik­ki ih­met­te­li­vät hä­nen ym­mär­rys­tään ja vas­tauk­si­aan.

Teks­tin tär­kein vies­ti on Jee­suk­sen vas­tauk­ses­sa van­hem­mil­leen: ”Et­te­kö tien­neet, et­tä mi­nun tu­lee ol­la Isä­ni luo­na?” Nuo­ri Jee­sus opet­ti mikä on tär­kein­tä elä­mäs­sä. Jee­sus ei tar­koit­ta­nut temp­pe­li­ra­ken­nus­ta, vaan Ju­ma­laa ja hä­nen val­ta­kun­taan­sa.

Kun ajat­te­lee Jee­suk­sen näi­tä Jee­suk­sen sa­no­ja sekä en­ke­lin il­moi­tus­ta Joo­se­fil­le, avau­tuu nä­ky­mä val­ta­kun­taan, jos­sa on an­teek­si­an­ta­mus ja ian­kaik­ki­nen elä­mä. Se val­ta­kun­ta on mat­ka­seu­raa, joka vie pe­ril­le Isän ko­tiin.

Evan­ke­liu­mi: Luuk. 2:41–52

Raa­mat­tu 1992: Jee­suk­sen van­hem­mat me­ni­vät joka vuo­si Je­ru­sa­le­miin pää­si­äis­juh­lil­le. Kun Jee­sus oli tul­lut kah­den­tois­ta vuo­den ikään, he taas juh­lan ai­kaan mat­ka­si­vat sin­ne, niin kuin tapa oli. Juh­la­päi­vien pää­tyt­tyä he läh­ti­vät pa­luu­mat­kal­le, mut­ta poi­ka jäi van­hem­pien huo­maa­mat­ta Je­ru­sa­le­miin. Nämä luu­li­vat hä­nen ole­van mat­ka­seu­ru­ees­sa ja kul­ki­vat päi­vän mat­kan, en­nen kuin al­koi­vat ha­es­kel­la hän­tä su­ku­lais­ten ja tut­ta­vien jou­kos­ta. Kun he ei­vät löy­tä­neet hän­tä, he pa­la­si­vat Je­ru­sa­le­miin jat­ka­en et­sin­tään­sä.

Kol­men päi­vän ku­lut­tua he löy­si­vät hä­net temp­pe­lis­tä. Hän is­tui opet­ta­jien kes­kel­lä, kuun­te­li hei­tä ja teki heil­le ky­sy­myk­siä. Kaik­ki, jot­ka kuu­li­vat mitä hän pu­hui, ih­met­te­li­vät hä­nen ym­mär­rys­tään ja hä­nen an­ta­mi­aan vas­tauk­sia. Hä­net näh­des­sään van­hem­mat häm­mäs­tyi­vät ko­vas­ti, ja hä­nen äi­tin­sä sa­noi: ”Poi­ka­ni, mik­si teit meil­le tä­män? Isä­si ja minä olem­me et­si­neet si­nua, ja me olim­me jo huo­lis­sam­me.” Jee­sus vas­ta­si heil­le: ”Mitä te mi­nua et­sit­te? Et­te­kö tien­neet, et­tä mi­nun tu­lee ol­la Isä­ni luo­na?” Mut­ta he ei­vät ym­mär­tä­neet, mitä hän täl­lä tar­koit­ti.

Jee­sus läh­ti ko­ti­mat­kal­le hei­dän kans­saan, tuli Na­sa­re­tiin ja oli heil­le kuu­li­ai­nen. Kai­ken, mitä oli ta­pah­tu­nut, hä­nen äi­tin­sä kät­ki sy­dä­meen­sä. Jee­suk­sel­le kart­tui ikää ja vii­saut­ta; Ju­ma­lan ja ih­mis­ten suo­sio seu­ra­si hän­tä.

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys