JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jeesus palveli opetuslapsiaan

Sana sunnuntaiksi
16.4.2023 7.00

Juttua muokattu:

12.4. 14:23
2023041214234820230416070000

Päivi Martikainen

Päivi Martikainen

Kal­le Pel­to­kan­gas

Sa­nan­kuu­los­sa saa ol­la Hy­vän Pai­me­nen hoi­dos­sa il­man omia an­si­oi­ta. Tä­män sai­vat ko­kea myös ope­tus­lap­set Ti­be­ri­aan­jär­vel­lä.

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä ope­tus­lap­set oli­vat Jee­suk­sen kuo­le­man jäl­keen pa­lan­neet Ga­li­le­aan työ­hön­sä. Pie­ta­ri vai­kut­ti tus­kas­tu­van jou­te­no­loon ja sai muut läh­te­mään kans­saan ka­las­ta­maan. He oli­vat am­mat­ti­ka­las­ta­jia – he ei­vät ka­las­ta­neet hu­vik­seen.

Evan­ke­liu­mi­teks­ti he­rät­tää poh­ti­maan suh­det­ta työn­te­koon ja huo­maa­maan, et­tä työn tu­lok­set ja siu­naus on Ju­ma­lan va­ras­sa. Ope­tus­lap­set­kin oli­vat koh­dan­neet ajal­li­ses­sa työs­sään vai­keuk­sia. Ken­ties he oli­vat kiu­sauk­sis­sa, kun yh­tään ka­laa ei verk­koon tul­lut.

Jos­kus työ ei tuo­ta toi­vot­tua tu­los­ta. Sil­loin työn­te­ki­jä ko­kee het­kel­lis­tä pet­ty­mys­tä. Sit­keä uu­ras­tus usein kui­ten­kin pal­ki­taan – työ te­ki­jään­sä kiit­tää. Työ­hön kuu­luu vai­van­nä­kö, yrit­tä­mi­nen ja työn tu­lok­sen odo­tus. Us­ko avaa ym­mär­ryk­sen koh­tuul­li­suu­teen työn­te­os­sa ja omai­suu­den kar­tut­ta­mi­ses­sa. Ju­ma­lan sana oh­jaa myös ar­mol­li­suu­teen it­seä ja mui­ta koh­taan työ­e­lä­mäs­sä.

Ju­ma­lan sana ruok­kii

Sii­o­nin lau­lus­sa (46:7) ku­va­taan kau­niis­ti evan­ke­liu­min ta­pah­tu­mia. Sä­vel­mä ku­vaa Ju­ma­lan lap­sen rau­haa ja iloa, kun saa ol­la Jee­suk­sen pal­vel­ta­va­na: ”Jee­sus vie­lä ar­mol­li­nen seu­ra­kun­nan kes­kel­lä aut­ta­ja on voi­mal­li­nen kiu­saus­ten het­kel­lä.”

Jos on työ­e­lä­mäs­sä kiu­sauk­sia, on nii­tä us­ko­ne­lä­mäs­sä­kin. Ope­tus­lap­set epäi­li­vät Jee­suk­sen ylös­nou­se­mus­ta (Matt. 28:17). Sik­si Jee­suk­sen oli tar­peen use­aan ot­tee­seen il­mes­tyä heil­le ja va­kuut­taa elä­vän­sä. Ylös­nous­sut Kris­tus il­mes­tyi vain omil­len­sa.

Jee­sus söi ja joi omien­sa kans­sa ku­ten Ti­be­ri­aan­jär­ven ran­nal­la ta­pah­tui. Aa­mu­var­hai­sel­la nau­tit­tu läm­min­sa­vu­lei­pä ja -kala Her­ran seu­ras­sa mais­tui Pie­ta­ril­le ja muil­le ope­tus­lap­sil­le var­mas­ti hy­väl­tä. Va­pah­ta­ja ra­vit­si vä­sy­nei­tä ja uu­pu­nei­ta mie­hiä ja an­toi heil­le esi­mer­kin sii­tä, mi­ten hä­nen seu­raa­jan­sa elä­vät joka päi­vä Ju­ma­lan sa­nas­ta.

Evan­ke­liu­mi­teks­ti opet­taa myös, et­tä Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon tul­laan il­man omia an­si­oi­ta. Ope­tus­las­ten ta­voin sa­nan­kuu­los­sa saa ol­la Hy­vän Pai­me­nen hoi­dos­sa. Pie­ta­ri kir­joit­ti myö­hem­min: ”Niin kuin vas­ta­syn­ty­neet lap­set ta­voi­tel­kaa puh­das­ta sa­nan mai­toa, jot­ta sen ra­vit­se­mi­na kas­vai­sit­te pe­las­tuk­seen.” (1. Piet. 2:2.)

Jee­sus joh­taa työ­tä

Jee­sus jät­ti omil­len­sa Py­hän Hen­gen (Joh. 20:22–23). Evan­ke­liu­mi­teks­ti osoit­taa, et­tä ope­tus­las­ten teh­tä­vä­nä oli ve­tää Ju­ma­lan val­ta­kun­nan verk­koa. Jee­suk­sen seu­raa­jil­la on sama teh­tä­vä täs­sä ajas­sa. Jee­sus it­se joh­taa tätä työ­tä Hen­ken­sä kaut­ta. Verk­ko ei re­peä, sil­lä kut­su Ju­ma­lan val­ta­kun­taan on kuul­ta­vis­sa ja voi­mas­sa niin kau­an kuin on työn ai­ka.

Ker­ran tu­lee se­kin päi­vä, jol­loin täl­le maa­il­mal­le tu­lee lop­pu. Jee­sus ker­toi: ”Vie­lä tai­vas­ten val­ta­kun­ta on kuin nuot­ta, joka las­ket­tiin me­reen ja joka ke­rä­si kai­ken­lai­sia ka­lo­ja. Kun se tuli täy­teen, ka­las­ta­jat ve­ti­vät sen ran­taan, is­tuu­tui­vat ja la­jit­te­li­vat hy­vät ka­lat ko­rei­hin mut­ta vis­ka­si­vat huo­not pois. Sa­moin käy maa­il­man lo­pus­sa: en­ke­lit tu­le­vat, erot­ta­vat pa­hat van­hurs­kais­ta ja heit­tä­vät hei­dät tu­li­seen pät­siin.” (Matt. 13:47–50.)

Jee­suk­sen seu­raa­ja saa kui­ten­kin tur­va­ta Va­pah­ta­jaan elä­mäs­sä ja kuo­le­mas­sa: ”Kun jo maa­han vai­pu­nei­ta, vä­sy­nei­tä olem­me, nos­ta, Jee­sus, uu­pu­nei­ta, saa­ta le­poon sie­lum­me” (SL 46:8).

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Joh. 21:1–14

Raa­mat­tu 1992: Tä­män jäl­keen Jee­sus taas il­mes­tyi ope­tus­lap­sil­leen, nyt Ti­be­ri­aan­jär­vel­lä. Se ta­pah­tui näin: Siel­lä oli­vat yh­des­sä Si­mon Pie­ta­ri, Tuo­mas eli Di­dy­mos, Na­ta­na­el Ga­li­le­an Kaa­nas­ta, Se­be­deuk­sen po­jat ja kak­si muu­ta Jee­suk­sen ope­tus­las­ta. Si­mon Pie­ta­ri sa­noi: ”Minä läh­den ka­laan.” ”Me tu­lem­me mu­kaan”, sa­noi­vat toi­set. He nou­si­vat ve­nee­seen ja läh­ti­vät jär­vel­le, mut­ta ei­vät saa­neet sinä yö­nä mi­tään. Aa­mun koit­ta­es­sa Jee­sus sei­soi ran­nal­la, mut­ta ope­tus­lap­set ei­vät tun­te­neet hän­tä. Jee­sus huu­si heil­le: ”Kuul­kaa, mie­het! On­ko teil­lä mi­tään syö­tä­vää?” ”Ei ole”, he vas­ta­si­vat. Jee­sus sa­noi: ”Heit­tä­kää verk­ko ve­neen oi­ke­al­le puo­lel­le, niin saat­te.” He heit­ti­vät ver­kon, ja ka­laa tuli niin pal­jon, et­tei­vät he jak­sa­neet ve­tää verk­koa ylös. Sil­loin se ope­tus­lap­si, joka oli Jee­suk­sel­le rak­kain, sa­noi Pie­ta­ril­le: ”Se on Her­ra!” Kun Si­mon Pie­ta­ri kuu­li, et­tä se oli Her­ra, hän kie­tai­si yl­leen viit­tan­sa, jon­ka oli rii­su­nut, ja hyp­pä­si ve­teen. Muut ope­tus­lap­set tu­li­vat ve­neel­lä ja ve­ti­vät ka­lo­jen täyt­tä­mää verk­koa pe­räs­sään, sil­lä ran­taan ei ol­lut pal­jon­kaan mat­kaa, vain pa­ri­sa­taa kyy­nä­rää*. [Noin sata met­riä.] Ran­nal­le nous­tes­saan ope­tus­lap­set nä­ki­vät, et­tä siel­lä oli hiil­lok­sel­la pais­tu­mas­sa ka­laa sekä lei­pää. Jee­sus sa­noi heil­le: ”Tuo­kaa tän­ne nii­tä ka­lo­ja, joi­ta äs­ken sait­te.” Si­mon Pie­ta­ri meni ve­nee­seen ja veti ver­kon mai­hin. Se oli täyn­nä iso­ja ka­lo­ja, mut­ta vaik­ka ka­lo­ja oli pal­jon -- kaik­ki­aan sa­ta­vii­si­kym­men­tä­kol­me -- verk­ko ei re­ven­nyt. Jee­sus sa­noi: ”Tul­kaa syö­mään.” Ku­kaan ope­tus­lap­sis­ta ei roh­jen­nut ky­syä: ”Kuka sinä olet?”, sil­lä he tie­si­vät, et­tä se oli Her­ra. Jee­sus tuli, ot­ti lei­vän ja an­toi heil­le, sa­moin hän an­toi ka­laa. Tämä oli jo kol­mas ker­ta, kun Jee­sus kuol­leis­ta nous­tu­aan il­mes­tyi ope­tus­lap­sil­leen.

21.2.2024

Koska Jeesus on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan. Hepr. 2:18

Viikon kysymys