JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jee­sus roh­kai­see omi­aan

Sana sunnuntaiksi
26.12.2021 6.00

Juttua muokattu:

17.12. 12:23
2021121712233320211226060000

Jaak­ko Sääs­ki­lah­ti

Vai­non al­la hou­ku­tus luo­pua us­kos­ta voi kas­vaa suu­rek­si. Mart­tyy­rit pi­ti­vät kiin­ni us­kos­ta, vaik­ka ajal­li­se­na koh­ta­lo­na oli kuo­le­ma.

Jee­sus oli va­lin­nut 12 ope­tus­las­ta, jot­ka edus­ti­vat Is­ra­e­lin 12 hei­moa. Hän an­toi heil­le jo tuol­loin teh­tä­vän läh­teä vie­mään evan­ke­liu­mia lä­hi­a­lu­een ky­liin. Jee­sus neu­voi ju­lis­ta­maan aluk­si: ”Tai­vas­ten val­ta­kun­ta on tul­lut lä­hel­le” (Matt. 10:7). Tämä ju­lis­tus erot­tui kai­kes­ta muus­ta hen­gel­li­ses­tä pu­hees­ta, kos­ka sen voi­mas­ta sai­raat pa­ran­tui­vat, kuol­leet he­rä­si­vät eloon, spi­taa­li­set puh­dis­tui­vat ja saas­tai­set hen­get kar­ko­tet­tiin (Matt. 10:8).

Ly­hyt et­sik­ko­ai­ka

Jee­suk­sen neu­vot Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­hön si­säl­si­vät myös ajal­li­sen vii­sau­den sie­me­niä. Hä­nen neu­vo­jen­sa mu­kaan on uu­del­la paik­ka­kun­nal­la sel­vi­tet­tä­vä koti, joka voi­si ol­la vas­taa­not­ta­vai­nen Ju­ma­lan val­ta­kun­nan läs­nä­o­lol­le. Tuon voi saa­da sel­vil­le toi­vot­ta­mal­la vie­rai­lun alus­sa asuk­kail­le Ju­ma­lan rau­haa.

Jos ju­lis­tus­työ tor­ju­taan, on Jee­suk­sen sa­no­jen mu­kaan läh­det­tä­vä pois (Matt. 10:14). Ju­ma­lan ai­ka oli vain ly­hyt het­ki. Ta­los­sa, jos­sa ol­tiin evan­ke­liu­min sa­nal­le vas­taa­not­ta­vai­sia, ope­tus­lap­set vii­pyi­vät pi­tem­pään. He saat­toi­vat jää­dä jok­si­kin ai­kaa asu­maan ta­loon. He roh­kai­si­vat sekä neu­voi­vat toi­si­aan opin ja elä­män ky­sy­myk­sis­sä. Sii­hen käy­tet­tiin ai­kaa, jot­ta ky­sy­jä sai­si riit­tä­väs­ti vas­tauk­sia us­kon tiel­le.

Ju­ma­la avaa tun­non

Jo en­sim­mäi­nen kris­tit­ty­jen su­ku­pol­vi koh­ta­si Jee­suk­sen en­nus­ta­mia vai­no­ja. Jee­suk­sen seu­raa­jat jou­tui­vat oi­keu­den eteen ja pa­hoin­pi­del­tä­väk­si, kos­ka heis­sä pu­hui Ju­ma­lan Hen­ki (Matt. 10:20). Ju­ma­lan to­tuus pal­jas­taa sa­lai­suu­det, ja se syn­nyt­tää vi­han sie­lun­vi­hol­li­ses­sa.

Mitä Jee­sus tar­koit­taa ke­hot­ta­es­saan hyö­dyn­tä­mää vii­saut­ta käär­meen ta­voin? On­ko mah­dol­lis­ta vält­tää vai­no­ja vii­saas­ti toi­mi­mal­la, vai voi­ko Ju­ma­lan evan­ke­liu­min asi­aa edis­tää vii­sail­la sa­noil­la? Us­ko­vai­set pu­hu­vat sii­tä, mi­ten he us­ko­vat. Pu­heen sä­vyi­syys voi joh­taa Ju­ma­lan tah­don to­teu­tu­mi­seen sil­loin, kun on oi­kea et­si­ko­nai­ka. Il­man syn­nin­tun­toa Ju­ma­lan sana ei saa ai­kaan pe­las­ta­vaa us­koa, vaan tor­jun­taa ja pa­hen­nus­ta.

Syn­nin­tun­non kaut­ta ih­mi­sel­le voi avau­tua Ju­ma­lan ar­mo, jol­loin hän voi löy­tää to­tuu­den pe­las­tuk­sen lah­jas­ta. Vai­no­jen­kin ai­ka­na ih­meel­li­nen Ju­ma­lan suun­ni­tel­ma voi to­teu­tua. Ju­ma­la on voi­nut he­rä­tel­lä jopa vai­noo­jis­ta Jee­suk­sen seu­raa­jia.

Us­ko pe­las­taa

Ju­ma­la on jo an­ta­nut an­teek­si Jee­suk­sen so­vin­to­työn täh­den. Saam­me us­koa to­teu­tu­nee­seen syn­tien so­vi­tuk­seen. Jo­kai­sen ih­mi­sen on mah­dol­lis­ta saa­da oma­koh­tai­ses­ti so­vit­tua asi­at Ju­ma­lan kans­sa, kun ot­taa sy­dä­men us­kol­la vas­taan evan­ke­liu­min sa­no­man. Ju­ma­la ha­lu­aa tar­jo­ta omien­sa kaut­ta pe­las­ta­vaa sa­no­maa myös tänä haas­ta­va­na ai­ka­na. Vaik­ka ih­mi­sen kan­nal­ta jo­kin voi tun­tua täy­sin mah­dot­to­mal­ta, Ju­ma­lal­le kaik­ki on mah­dol­lis­ta (Matt. 19:26).

Pa­ran­nuk­sen jäl­keen on hyvä ol­la, sil­lä oman­tun­non vai­voi­na ol­leet syn­nit ovat pois­sa. Myös kaik­ki­tie­tä­vä Ju­ma­la unoh­taa an­teek­si­an­ne­tut syn­nit (Jes. 43:25). An­teek­si­an­ta­va mie­li aut­taa myös, jos vai­not koh­taa­vat. En­sim­mäi­nen mart­tyy­ri Ste­fa­nos ru­koi­li vai­noo­jien puo­les­ta juu­ri en­nen kuo­le­maan­sa: ”Her­ra, älä vaa­di hei­tä ti­lil­le täs­tä syn­nis­tä!” (Apt. 7:60.)

Evan­ke­liu­mi: Matt. 10:16–22

Raa­mat­tu 1992: Jee­sus sa­noi ope­tus­lap­sil­le: ”Minä lä­he­tän tei­dät kuin lam­paat su­sien kes­kel­le. Ol­kaa siis vii­sai­ta kuin käär­meet ja vi­at­to­mia kuin kyyh­ky­set. Pi­tä­kää va­ran­ne, sil­lä ih­mi­set vie­vät tei­dät oi­keu­den eteen ja ruos­ki­vat tei­tä sy­na­go­gis­saan. Maa­her­ro­jen ja ku­nin­kai­den­kin eteen tei­tä tul­laan vie­mään mi­nun ta­ki­a­ni, to­dis­tuk­sek­si heil­le ja kan­soil­le. Mut­ta kun tei­dät luo­vu­te­taan vi­ra­no­mais­ten kä­siin, äl­kää ol­ko huo­lis­san­ne sii­tä, mi­ten tai mitä pu­hui­sit­te, sil­lä teil­le an­ne­taan tuo­na het­ke­nä sa­nat, jot­ka tei­dän tu­lee pu­hua. Te et­te puhu it­se, teis­sä pu­huu Isän­ne Hen­ki. Veli an­taa vel­jen­sä sur­mat­ta­vak­si, isä lap­sen­sa, ja lap­set nou­se­vat van­hem­pi­aan vas­taan ja tuot­ta­vat heil­le kuo­le­man. Kaik­ki tu­le­vat vi­haa­maan tei­tä mi­nun ni­me­ni täh­den, mut­ta se, joka kes­tää lop­puun as­ti, pe­las­tuu.”

Bib­lia: Kat­so, minä lä­he­tän tei­dät niin­kuin lam­paat sut­ten kes­kel­le: ol­kaat sen­täh­den tai­ta­vat niin­kuin käär­meet, ja va­kaat niin­kuin kyyh­kyi­set. Mut­ta ka­vah­ta­kaat ih­mi­siä; sil­lä he ylö­nan­ta­vat tei­dät raas­tu­piin­sa, ja sy­na­go­gis­san­sa he ho­su­vat tei­tä. Te vie­dään myös pää­mies­ten ja ku­nin­gas­ten eteen mi­nun täh­te­ni, heil­le ja pa­ka­noil­le to­dis­tuk­sek­si. Kuin he tei­tä ylö­nan­ta­vat, äl­käät mu­reh­ti­ko, kuin­ka eli mitä tei­dän pi­tää pu­hu­man; sil­lä teil­le an­ne­taan sil­lä het­kel­lä, mitä tei­dän pi­tää pu­hu­man. Sil­lä et­te te ole, jot­ka pu­hut­te, vaan tei­dän Isän­ne Hen­ki, joka teis­sä pu­huu. Mut­ta veli an­taa ylön vel­jen­sä kuo­le­maan, ja isä po­jan, ja lap­set kar­kaa­vat van­hem­pia vas­taan, ja an­ta­vat tap­paa hei­tä, Ja te tu­let­te vi­hat­ta­vak­si kai­kil­ta mi­nun ni­me­ni täh­den. Mut­ta joka lop­puun as­ti vah­va­na py­syy, hän tu­lee au­tu­aak­si.

17.1.2022

Kiit­tä­kää Her­raa, huu­ta­kaa avuk­si hä­nen ni­me­ään, ker­to­kaa kan­soil­le hä­nen suu­ris­ta te­ois­taan! Ps. 105:1

Viikon kysymys