JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jee­sus saa kas­teen

Sana sunnuntaiksi
9.1.2022 7.00

Juttua muokattu:

7.1. 12:02
2022010712021520220109070000

Erja Hatula

Erja Hatula

Ee­ro Nuo­li­o­ja

Kas­te kuu­lui Jee­suk­sen pe­las­tus­tie­hen, Ju­ma­lan van­hurs­kaan tah­don täyt­tä­mi­seen. Jee­sus tun­si Isän tah­don ja nou­dat­ti sitä.

Jee­sus tuli Ga­li­le­an Na­sa­re­tis­ta Jor­da­nil­le. Kun Jo­han­nes kas­toi Jee­suk­sen, Ju­ma­la it­se oli läs­nä ta­pah­tu­mas­sa ja lä­het­ti Poi­kan­sa, Mes­si­aan, suo­rit­ta­maan teh­tä­vään­sä.

Täs­tä kään­ne­koh­das­ta al­ka­en Jee­sus as­tui jul­ki­suu­teen ju­lis­ta­ja­na, pa­ran­ta­ja­na ja voi­ma­te­ko­jen te­ki­jä­nä ol­tu­aan en­sin 40 päi­vää ja yö­tä pa­ho­lai­sen kiu­sat­ta­va­na. Jul­ki­sen työn­sä hän aloit­ti Ga­li­le­an Ka­per­nau­mis­ta.

Jou­lu­a­jas­ta lop­pi­ai­sai­kaan

Jou­lun juh­la-ai­ka kes­tää jou­lu­aa­tos­ta lop­pi­ai­seen, jol­loin siir­ry­tään juh­lan jäl­ki­viet­toon. 1. lop­pi­ai­sen jäl­kei­sen sun­nun­tain ai­he on kas­teen lah­ja. Päi­vän evan­ke­liu­mit kes­kit­ty­vät Jee­suk­sen kas­tee­seen. Sen poh­jal­ta saar­na­taan usein myös kris­til­li­ses­tä kas­tees­ta yleen­sä.

Kas­tet­ta voi osu­vas­ti kut­sua ar­mo­lii­tok­si, jos­ta vir­taa siu­naus elä­määm­me. Mei­tä kut­su­taan ja roh­kais­taan joka päi­vä elä­mään lä­hel­lä Ju­ma­laa, us­kos­sa ja hy­väl­lä omal­la­tun­nol­la. Jee­sus ei tar­vin­nut ar­moa ei­kä kas­tet­ta sa­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä kuin ih­mi­set. Hän oli syn­ni­tön. Sil­ti Luu­kas sa­noo Jee­suk­sen lap­suus­ker­to­muk­ses­sa kos­ket­ta­vas­ti: ”Ju­ma­lan ar­mo seu­ra­si hän­tä” (Luuk. 2:40).

Si­nä­kö tu­let mi­nun luok­se­ni?

Jo­han­nes ih­met­te­li, mik­si Jee­sus tuli hä­nen kas­tet­ta­vak­seen. Ym­mär­ret­tä­väm­pää oli­si ol­lut Jo­han­nek­sen men­nä Jee­suk­sen kas­tet­ta­vak­si. Es­te­ly poh­jau­tui sy­väl­li­sem­pään pe­rus­tee­seen kuin koh­te­li­ai­suu­teen tai vaa­ti­mat­to­muu­teen. Jee­sus kui­ten­kin tun­si Isän tah­don ja pi­täy­tyi sii­nä. Kas­te kuu­lui Jee­suk­sen kul­ke­maan pe­las­tus­tie­hen.

Jo­han­nek­sen ja Jee­suk­sen kes­kus­te­lu vie pe­las­tu­so­pin sy­vään vir­taan: ih­mi­nen tu­lee van­hurs­kaak­si Ju­ma­lan van­hurs­kau­den kaut­ta. Kas­tees­sa Jee­sus myös nöy­ryyt­ti it­sen­sä Ju­ma­lan tah­don tiel­lä. Täs­sä­kin to­teu­tui Fi­lip­pi­läis­kir­jeen sana: ”Hä­nel­lä oli Ju­ma­lan muo­to, mut­ta hän ei pi­tä­nyt kiin­ni oi­keu­des­taan ol­la Ju­ma­lan ver­tai­nen – –. Hän ot­ti or­jan muo­don ja tuli ih­mis­ten kal­tai­sek­si.” (Fil. 2:6–7.)

Jee­suk­sen vas­tauk­sen kuul­tu­aan Jo­han­nes ei ky­sel­lyt enem­pää. Jee­suk­sen sa­noil­le kan­nat­taa ol­la ai­na kuu­li­ai­nen, vaik­ka nii­tä ei ym­mär­täi­si­kään. Ar­mo taas tu­lee ai­na yl­hääl­tä alas, niin ma­ta­lal­le, et­tä se ulot­tuu jo­kai­sel­le, sil­le­kin, joka epäi­lee, ky­se­lee ja huo­kai­lee. Mah­toi­ko 500-lu­vul­la eKr. pak­ko­siir­to­lai­suu­des­sa elä­nyt pro­feet­ta­kin aja­tel­la ku­val­li­ses­ti täl­lais­ta, kun hän näki, et­tä vet­tä kum­pu­si temp­pe­lin kyn­nyk­sen al­ta? (Hes. 47:1.)

Tämä on mi­nun ra­kas Poi­ka­ni

Kas­teen jäl­keen tai­vaat au­ke­ni­vat ja Jee­sus näki Ju­ma­lan Hen­gen las­keu­tu­van kyyh­ky­sen ta­voin hä­nen pääl­leen. Ne oli­vat merk­ke­jä sii­tä, et­tä Ju­ma­lal­la oli asi­aa. Tai­vais­ta kuu­lui ää­ni: ”Tämä on mi­nun ra­kas Poi­ka­ni, jo­hon minä olen miel­ty­nyt.” Sa­nois­sa oli kai­kua ku­nin­gasp­sal­mis­ta ja Je­sa­jan pro­fe­ti­as­ta (Ps. 2:7; Jes. 42:1, 61:1).

Sama ää­ni kuu­lui myö­hem­min myös kir­kas­tus­vuo­rel­la (Matt. 17:1–8). Pie­ta­ri muis­te­lee, et­tä Jee­sus sai ”Ju­ma­lal­ta, Isäl­tä, kun­ni­an ja kirk­kau­den, kun hä­nel­le kan­tau­tui Yl­häi­sim­män Kirk­kau­den ää­ni” (2. Piet. 1:17).

En­nen Jee­suk­sen kas­tet­ta Jo­han­nes oli sa­no­nut: ”Mi­nun jäl­kee­ni tu­lee toi­nen, joka on mi­nua vä­ke­väm­pi. Minä en kel­paa edes rii­su­maan ken­kiä hä­nen ja­las­taan.” (Matt. 3:11.) Suu­ri sa­lai­suus on se, mi­ten Jo­han­nes sai pal­vel­la Her­raan­sa tien rai­vaa­ja­na. Jo­han­nes­kin jää kui­ten­kin Jee­suk­sen var­joon, sil­lä vain Jee­suk­ses­ta kuu­lui tai­vaal­li­nen ää­ni.

Evan­ke­liu­mi: Matt. 3:13–17

Raa­mat­tu 1992: Sil­loin Jee­sus tuli Ga­li­le­as­ta Jor­da­nil­le Jo­han­nek­sen kas­tet­ta­vak­si. Jo­han­nes es­te­li ja sa­noi: ”Si­nä­kö tu­let mi­nun luok­se­ni? Mi­nun­han pi­täi­si saa­da si­nul­ta kas­te!” Mut­ta Jee­sus vas­ta­si hä­nel­le: ”Älä nyt vas­tus­te­le. Näin mei­dän on teh­tä­vä, jot­ta täyt­täi­sim­me Ju­ma­lan van­hurs­kaan tah­don.” Sil­loin Jo­han­nes suos­tui hä­nen pyyn­töön­sä.

Kun Jee­sus oli kas­tet­tu, hän nou­si heti ve­des­tä. Sa­mas­sa tai­vaat au­ke­ni­vat, ja Jee­sus näki Ju­ma­lan Hen­gen las­keu­tu­van kyyh­ky­sen ta­voin ja aset­tu­van hä­nen pääl­leen. Ja tai­vais­ta kuu­lui ää­ni: ”Tämä on mi­nun ra­kas Poi­ka­ni, jo­hon minä olen miel­ty­nyt.”

Bib­lia: Sil­loin tuli Je­sus Ga­li­le­as­ta Jor­da­niin Jo­han­nek­sen tykö, kas­tet­taa hä­nel­tä; Mut­ta Jo­han­nes kiel­si hä­nel­tä, sa­no­en: minä tar­vit­sen si­nul­ta kas­tet­taa, ja sinä tu­let mi­nun ty­kö­ni? Niin vas­ta­si Je­sus ja sa­noi hä­nel­le: sal­li nyt; sil­lä näin mei­dän so­pii kaik­kea van­hurs­kaut­ta täyt­tää. Ja hän sal­li hä­nen.

Kuin Je­sus kas­tet­tu oli, as­tui hän koh­ta ylös ve­des­tä: ja kat­so, tai­vaat au­ke­ni­vat hä­nel­le, ja hän näki Ju­ma­lan Hen­gen tu­le­van alas, niin­kuin kyyh­kyi­sen, ja tu­le­van hä­nen pääl­len­sä, Ja kat­so, ää­ni tai­vaas­ta sa­noi: tämä on se mi­nun ra­kas Poi­ka­ni, jo­hon­ka minä mie­lis­tyin.

17.1.2022

Kiit­tä­kää Her­raa, huu­ta­kaa avuk­si hä­nen ni­me­ään, ker­to­kaa kan­soil­le hä­nen suu­ris­ta te­ois­taan! Ps. 105:1

Viikon kysymys