Juha Humalajoki
Juha Humalajoki
Elias Mustajärvi
Kasteen keskiössä on Jeesus Kristus ja hänen sovitustyönsä. Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa.
Ensimmäinen sunnuntai loppiaisesta asettaa meidät pohtimaan kastetta ja sen merkitystä. Emme välttämättä löydä itsestämme syvällistä teologia, jolla on tarkka teologinen ymmärrys kasteesta. Päinvastoin saatamme kokea, että Raamattu on liian usein jäänyt kirjahyllyn koristeeksi ja seurapuheestakin on jäänyt mieleen vain se, että vieläkin saa uskoa.
Mutta eikö siinä olekin juuri se kaikkein tärkein, myös kasteen lahjan sanoman kannalta katsottuna? Kasteen keskiössä on Jeesus Kristus ja hänen sovitustyönsä. Kristukseen me olemme kastettuja (Gal. 3:27), hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa (Room. 6:3–5).
Joukoittain kastettavaksi
Vanhassa testamentissa puhutaan vedellä puhdistautumisen rituaaleista. Ihmisille, joita saapui joukoittain Johanneksen kastettavaksi, tuntui varmaankin ihan luontevalta tulla Johanneksen kastamaksi. Johanneksen kaste oli kuitenkin enemmän kuin pelkkä puhdistautumisrituaali: se oli merkki siitä, että ihminen oli halunnut tehdä parannuksen ja uskoa syntinsä anteeksi kohta koittavan sovitustyön tähden.
Päivän evankeliumitekstissä Johannes, vanhan liiton viimeinen profeetta (Luuk. 16:16), antaa voimakkaan todistuksen: Siinä nyt on hän, jonka on tullut sovittamaan koko maailman synnit, Jumalan Karitsa. Hän on Herra, jonka tienraivaajana Johannes on ollut (Joh. 1:23), mutta joka on samalla ollut jo ennen Johannestakin. Hän on itse ikiaikojen Jumala (5. Moos. 33:27), joka on ja joka oli ja joka tuleva on (Ilm. 1:8).
Hyvän omantunnon liitto
Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa, ja sen perustana on Jeesuksen ylösnousemus (1. Piet. 3:21). Kaste velvoittaa ihmistä jokapäiväiseen parannukseen. Se on sitä varten, että säilyisimme uskomassa. Kaste on meille matkallelähdön sakramentti ja myös Jeesukselle kaste toimi ikään kuin matkaan lähettämisenä, sijoittuuhan Jeesuksen kastaminen hänen julkisen toimintansa alkuun.
Kaste on tarkoitettu uskon vahvistukseksi, ja Jeesuskin sai kasteesta vahvistusta suuren tehtävänsä alussa. Johannes kipuili Jeesuksen kastamispyynnön edessä, hänenhän olisi pikemmin pitänyt saada Jeesukselta kaste eikä päinvastoin. Päivän evankeliumiteksti kuitenkin osoittaa, kuinka Jeesuksen kaste vahvisti myös Johanneksen uskoa. Tuon uskon vahvistumisen olen itsekin saanut kokea monta kertaa todeksi kastejuhlan yhteydessä.
Tärkeä tehtävä todistajana
Todistaessaan Jeesuksesta Johannes samalla ikään kuin ilmaisee: älkää minua katsoko, vaan katselkaa Jeesusta. Jumala oli varannut Johannekselle tärkeän tehtävän Jumalan Pojan todistajana. Hän todisti siitä, mitä hän oli omin silmin nähnyt ja omin korvin kuullut, mitä hän oli itse saanut kokea.
Myös meille, veden lisäksi Pyhällä Hengellä ja tulella kastetuille, Jumala on antanut tärkeän tehtävän. Mekin saamme todistaa siitä, mitä olemme kuulleet ja nähneet, mitä olemme itse saaneet kokea.
Vielä julistetaan hyvää sanomaa Kristuksen sovitustyöstä ja syntien anteeksiantamuksesta. Tuo sanoma kiirii yhä laajemmalle ja yhä uusia ihmisiä haluaa ottaa sen vastaan. Jumalan valtakunnasta kohoavat yhä siunaavat kädet kaikille armoa kaipaaville.
Evankeliumi: Joh. 1:29–34
Raamattu 1992: Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.’ Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.” Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.’ Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.”
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Joulun sanomaa Vanhan testamentin lupauksesta Jeesuksen syntymään. Yksinlauluja ja duettoja kitaran, jousikvartetin ja basso continuon säestyksellä sekä lauluyhtye- ja soitinmusiikkia.
Tämänvuotisen joululehden teemana on lupaus. Lehdessä käydään läpi sekä Jumalan lupauksia ihmisille että ihmisten lupauksia Jumalalle ja toisilleen.