JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Kymmenen käskyn tiivistys

Sana sunnuntaiksi
11.10.2020 0.15

Juttua muokattu:

9.10. 15:32
2020100915325420201011001500

Sep­po Aho

Jee­sus neu­voi lai­nop­pi­nut­ta kes­kus­te­lu­kump­pa­ni­aan lä­him­mäi­sen­rak­kau­teen.

Raa­ma­tus­sa on ku­vauk­sia Jee­suk­sen kes­kus­te­luis­ta eri hen­ki­löi­den kans­sa. Hän oli juu­ta­lai­ses­ta syn­ty­pe­räs­tään huo­li­mat­ta val­mis koh­taa­maan myös sel­lai­sia lä­him­mäi­siä, joi­ta juu­ta­lai­set ta­val­li­ses­ti kart­toi­vat.

En­si sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jee­suk­sen kes­kus­te­lu­kump­pa­ni­na oli täl­lä ker­taa lai­nop­pi­nut (Mark. 12:28–31). Tämä kes­kus­te­lu si­säl­tää rak­kau­den kak­sois­käs­ky­nä tun­ne­tun ope­tuk­sen.

Tämä ope­tus tii­vis­tää Ju­ma­lan kym­me­nen käs­kyn ko­ko­nai­suu­den kah­teen asi­aan. Suu­rin käs­ky on ra­kas­taa Ju­ma­laa koko sie­lus­ta, koko sy­dä­mes­tä ja koko mie­les­tä, sekä lä­him­mäis­tä niin kuin it­se­ään. Jee­suk­sen kes­kus­te­lu lai­no­pet­ta­jan kans­sa hy­vin koh­ti­käy­vää. Jee­suk­sen ope­tus haas­taa poh­ti­maan, voi­ko ku­kaan ih­mi­nen täyt­tää täl­lai­sia vaa­ti­muk­sia täy­del­li­ses­ti?

Vaa­ti­va laki

Kym­me­nen käs­kyn koh­tuul­li­nen­kin nou­dat­ta­mi­nen on mo­nil­le työ­läs­tä. Nämä käs­kyt suo­je­le­vat elä­mää ja tuo­vat ajal­li­seen elä­mään hy­vin­voin­tia.

Hen­gel­li­ses­sä mie­les­sä Ju­ma­lan lais­sa on ky­sy­mys enem­mäs­tä kuin so­vin­nai­sis­ta ta­vois­ta ja nor­meis­ta. On ky­sy­mys an­ka­ris­ta käs­kyis­tä ja vaa­ti­muk­sis­ta. Ju­ma­lan vaa­ti­va laki on an­ka­ra. Se tuo­mit­see ja ot­taa ih­mi­sen kiin­ni jopa pa­hois­ta aja­tuk­sis­ta (Matt. 5:22). Lut­her opet­ti, et­tä tur­mel­tu­nut ih­mi­nen et­sii omaa etu­aan jopa ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­saan. Hä­nen mu­kaan­sa syn­tiin­lan­kee­muk­sen pe­rin­töä kan­ta­va ih­mi­nen ei ky­ke­ne ra­kas­ta­maan täy­del­li­ses­ti Ju­ma­laa ei­kä lä­him­mäis­tään omis­ta läh­tö­koh­dis­taan.

Us­ko­va saa rak­kau­den ja hy­väk­syn­nän

Ju­ma­lan vaa­ti­van lain tuo­man mah­dot­to­muu­den edes­sä ih­mi­nen poh­tii rat­kai­su­ja: tur­vau­tu­a­ko Ju­ma­lan ar­moon vai pa­e­ta­ko Ju­ma­laa ku­ten Aa­dam ja Ee­va syn­tiin­lan­kee­mus­ker­to­muk­ses­sa? Apos­to­li Jo­han­nes to­te­aa, et­tä pa­ho­jen te­ko­jen­sa vuok­si ih­mi­nen kaih­taa va­loa, jot­ta hä­nen te­kon­sa ei­vät pal­jas­tui­si. Pa­hoi­hin te­koi­hin liit­tyy Ju­ma­lan tuo­mio (Joh. 3:19). Paa­va­li sa­noo vie­lä, et­tä kaik­kien ih­mis­ten osa on lo­pul­ta kuol­la, ja tul­la vii­mei­sel­le tuo­mi­ol­le (Hepr. 9:27).

Ih­mi­sen mah­dol­li­suus on lo­pul­ta sii­nä, et­tä Ju­ma­la on en­sin ra­kas­ta­nut luo­tu­jaan ja lä­het­tä­nyt oman Poi­kan­sa ih­mis­kun­nan syn­tien so­vi­tuk­sek­si (1. Joh. 4:10, Joh. 3:16). Omal­ta puo­lel­taan vi­al­li­nen ih­mi­nen saa Ju­ma­lal­ta osak­seen ar­mah­ta­vaa rak­kaut­ta. Ot­ta­es­saan vas­taan hy­vän sa­no­man, evan­ke­liu­min, hän saa ko­kea hy­väk­syn­tää ja so­ve­li­ai­suut­ta Ju­ma­lan kas­vo­jen edes­sä.

Oma­na it­se­nään ar­vo­kas

Teks­tis­tä on tär­keä huo­ma­ta, et­tä Ju­ma­lan sana an­taa ih­mi­sel­le lu­van ra­kas­taa myös omaa per­soo­naan­sa ja an­taa mer­ki­tys­tä omal­le ole­mas­sa­o­lol­leen. On­han ih­mi­nen luo­tu Ju­ma­lan ku­vak­si, mie­hek­si ja nai­sek­si (1.Moos. 1:26–27). Ko­ke­mus omas­ta ih­mi­sar­vos­ta ja kyky ra­kas­taa lä­him­mäis­tä ovat si­dok­sis­sa toi­siin­sa.

Jo­kai­nen ih­mi­nen on ar­vo­kas juu­ri sel­lai­se­na, jol­lai­sek­si Ju­ma­lan on hä­net luo­nut. Tämä on roh­kai­se­vaa kai­ke­ni­käi­sil­le, mut­ta eri­tyi­ses­ti nuo­ril­le, jot­ka usein elä­vät mo­nis­sa ul­ko­nä­kö- ja suo­ri­tus­pai­neis­sa. Teks­ti oh­jaa lä­him­mäi­sen pyy­teet­tö­mään pal­ve­le­mi­seen. Sil­lä on myös ajal­li­nen siu­naus.

Moni ih­mi­nen on var­mas­ti huo­man­nut, et­tä lä­him­mäi­sen pal­ve­le­mi­nen ja huo­mi­oi­mi­nen tuo­vat iloa ja hy­vin­voin­tia. On jopa sa­not­tu, et­tä jos ha­lu­at elää on­nel­lis­ta elä­mää, si­nun on löy­det­tä­vä tapa pal­vel­la mui­ta ih­mi­siä. Tämä kaik­ki al­le­vii­vaa en­sim­mäis­tä käs­kyä ja myös Lut­he­rin en­sim­mäi­sen us­kon­kap­pa­leen se­li­tys­tä: Minä us­kon, et­tä Ju­ma­la on mi­nut ja kaik­ki olen­not luo­nut.

Kaik­kein ar­vok­kain luo­mis­työ on ih­mi­nen, joka Raa­ma­tun mu­kaan syn­tyy maa­il­maan Ju­ma­lan lap­se­na. Psal­min­kir­joit­ta­ja to­te­aa, et­tä ”kaik­ki kan­sat syn­ty­vät Sii­o­nis­sa” (Ps. 87:5). Rak­kau­den kak­sois­käs­kyn sa­no­ma tuo lä­him­mäi­sen kun­ni­oi­tus­ta elä­mään.

Jee­sus kut­suu et­si­viä

Jee­suk­sen ja lai­nop­pi­neen kes­kus­te­lun pää­tös oli myön­tei­nen. Lai­no­pet­ta­ja yh­tyi Jee­suk­sen ope­tuk­siin. Va­pah­ta­ja sa­noi, et­tä tämä lai­no­pet­ta­ja ei ole kau­ka­na Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta, sii­tä, joka maa­il­mas­sa näyt­täy­tyy Kris­tuk­sen seu­ra­kun­ta­na. Se on Kris­tuk­sen ruu­mis in­hi­mil­li­ses­sä muo­dos­sa. Tä­män kaut­ta Jee­sus yhä kes­kus­te­lee ih­mis­ten kans­sa kut­su­en et­si­viä sie­lu­ja Ju­ma­lan val­ta­kun­taan ja roh­kais­ten us­ko­vi­aan py­sy­mään tä­män val­ta­kun­nan osal­li­suu­des­sa.

27.4.2024

Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” Joh. 14:6

Viikon kysymys