Olin taan­noin ope­tus­lu­val­la au­to­kou­lu­no­pet­ta­ja­na po­jal­le­ni. Aje­lim­me pit­kin kau­pun­kia kään­tyil­len ris­teyk­sis­sä. Sa­mal­la tu­lin seu­ran­neek­si ih­mis­ten kul­ke­mis­ta kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä sekä pol­ku­pyö­rin et­tä ja­loin. Suo­ras­taan är­syyn­nyin mo­nien ih­mis­ten piit­taa­mat­to­muu­des­ta lii­ken­ne­sään­tö­jä koh­taan.

Näyt­ti sil­tä, et­tä ai­no­as­taan ani har­vat ja­lan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät malt­toi­vat lii­ken­ne­va­lois­sa odot­taa ka­du­ny­li­tyk­seen vih­rei­tä va­lo­ja. Moni au­toi­li­ja­kin pääs­te­li ”van­hoil­la vih­reil­lä”.

Oli­si teh­nyt mie­li he­ris­tel­lä sor­mea suun­taan jos toi­seen. Aloin kui­ten­kin miet­tiä myös omaa lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mis­tä­ni. En ole ai­na ol­lut esi­mer­kil­li­nen au­toi­li­ja, en­kä siis voi aset­tua tois­ten ylä­puo­lel­le. Lii­ken­ne­sään­nöt on teh­ty lii­ken­teen su­ju­vuu­den ja tur­val­li­suu­den ta­kaa­mi­sek­si, ja ne on tar­koi­tet­tu nou­da­tet­ta­vik­si.

Syn­ti te­kee ar­mot­to­mak­si

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mi ker­too ryh­mäs­tä, joka oli aset­tu­nut tois­ten ylä­puo­lel­le. Lai­no­pet­ta­jat ni­men­sä mu­kai­ses­ti opet­ti­vat kan­sal­le lain nou­dat­ta­mis­ta. Fa­ri­seuk­set puo­les­taan pyr­ki­vät kai­kin ta­voin nou­dat­ta­maan la­kia, ja vaa­ti­vat sitä toi­sil­ta­kin. Sa­noi­han Paa­va­li­kin ol­leen­sa fa­ri­seuk­se­na ”lais­sa lait­ta­ma­ton”.

Avi­on­rik­ko­ja­nai­nen oli­si Moo­sek­sen lain mu­kaan pi­tä­nyt ki­vit­tää kuo­li­aak­si. Mi­tä­hän Jee­sus sii­hen sa­noo, oli haas­ta­jien mie­les­sä. Vaa­ti­joi­den yl­lä­tyk­sek­si Jee­sus ei sa­no­nut­kaan mi­tään, vaan ku­mar­tui kir­joit­ta­maan maa­han. Nous­tu­aan ylös Jee­sus ai­no­as­taan to­te­si vas­taus­ta tiu­kan­neil­le: ”Se teis­tä, joka ei ole teh­nyt syn­tiä, heit­tä­köön en­sim­mäi­sen ki­ven.” Jee­suk­sen jat­ka­es­sa kir­joit­ta­mis­ta tuo­mi­on vaa­ti­jat läh­ti­vät, al­ka­en van­him­mis­ta.

Mitä sel­lais­ta Jee­sus kir­joit­ti, joka sai lain­opet­ta­jat läh­te­mään? Evan­ke­lis­ta ei sitä ker­ro, vaan se jää ar­vai­lu­jen va­raan. Voi­si pää­tel­lä Jee­suk­sen kir­joit­ta­neen maa­han lain­opet­ta­jien ja fa­ri­seus­ten sa­lai­set syn­nit, jot­ka oli saa­tu pei­tet­tyä ih­mi­sil­tä. Jee­sus saat­toi kir­joit­taa ne jul­ki, sil­lä hän tie­si Ju­ma­lan Poi­ka­na sa­lai­sim­mat­kin aja­tuk­set. Moo­sek­sen laki jää täyt­tä­mät­tä sil­tä­kin, joka yrit­tää sitä täyt­tää tun­nol­li­sim­min. Ki­ven­heit­tä­jää ei löy­ty­nyt, ja kaik­ki ka­to­si­vat vä­hin ää­nin. Jee­suk­sen sa­nat avi­on­rik­ko­ja­nai­sel­le oli­vat va­paut­ta­vat: ”En tuo­mit­se mi­nä­kään. Mene, älä­kä enää tee syn­tiä.”

Ar­mah­dus tar­jol­la jo­kai­sel­le

Nai­nen sai kaik­ki syn­tin­sä an­teek­si. Kun kaik­ki syn­nit saa an­teek­si, mi­tään ei jää jäl­jel­le. Jee­sus ei ja­ka­nut tuo­mi­oi­ta, vaan va­paut­ti ka­tu­via syn­ti­siä hei­dän syn­neis­tään.

Sun­nun­tain ot­sik­ko on Ar­mah­ta­kaa! Ar­mah­ta­vaa, va­paut­ta­vaa tuo­mi­o­ta ja­ka­vat ar­mah­de­tut syn­ti­set. En­nen ris­tin­kuo­le­maan­sa Jee­sus ju­lis­ti syn­tien an­teek­si­saa­mis­ta, mut­ta ylös­nous­tu­aan hän jät­ti teh­tä­vän seu­raa­jil­leen.

Ar­mah­duk­sen saa­mi­nen ei mer­kit­se lu­paa syn­nin te­ke­mi­sel­le. Syn­nin paa­dut­ta­ma­na ih­mi­nen ei edes tun­nis­ta te­ke­vän­sä syn­tiä. Jee­sus an­toi nai­sel­le ke­ho­tuk­sen ol­la te­ke­mät­tä enää syn­tiä. Ar­mah­det­tu tah­too tais­tel­la syn­tiä vas­taan. Ar­mos­ta us­ko­val­le syn­tyy Kris­tuk­sen mie­li koh­da­ta ar­mol­li­ses­ti toi­nen­kin syn­ti­nen.

Ih­mi­nen lan­ke­aa heik­kou­des­saan syn­tei­hin ja rik­ko­muk­siin. Vaik­ka ar­mah­det­tu syn­ti­nen ha­lu­aa vält­tää syn­tiä, ei hän tur­mel­tu­nei­suu­den vuok­si ai­na jak­sa tais­tel­la hou­ku­tuk­sia vas­taan. Sen vuok­si jo­kai­nen tar­vit­see ar­mah­dus­ta. Ar­mo­e­van­ke­liu­min sana on mat­ka­e­vää­nä myös ar­mah­de­tul­le syn­ti­sel­le. Ar­mah­ta­vaa evan­ke­liu­min sa­naa tar­jo­taan päi­vit­täin.

Juk­ka Kol­mo­nen

Raa­ma­tun­koh­tia, joi­hin kir­joi­tus poh­jau­tuu:

5. sun­nun­tai hel­lun­tais­ta: Ps. 13:2–6; 2. Sam. 12:1–10, 13; Room. 2:1–11; Joh. 8:2–11

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 9.7.2014.