JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Sana juh­la­py­häk­si: Ra­ken­ta­jil­ta edel­ly­te­tään pal­ve­le­vaa miel­tä

Sana sunnuntaiksi
6.12.2020 6.10

Juttua muokattu:

1.12. 11:03
2020120111032420201206061000

Heikki Vuonokari

Heikki Vuonokari

Sep­po Aho

Yh­tei­nen työ on­nis­tuu, kun kaik­ki hoi­ta­vat oman roo­lin­sa mah­dol­li­sim­man hy­vin. Jo­kai­sen pa­nok­sel­la on mer­ki­tys­tä.

Ih­mi­set ovat ai­na teh­neet yh­des­sä työ­tä ja or­ga­ni­soi­tu­neet tär­keik­si ko­et­tu­jen ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Teh­tä­viä ja vas­tui­ta ja­e­taan yleen­sä ky­ky­jen ja tai­pu­mus­ten pe­rus­teel­la.

Joh­ta­juu­den laa­dul­la ja esi­mies­työl­lä on mer­ki­tys­tä. Yh­tä mer­ki­tyk­sel­lis­tä, jos­kin usein vä­häl­le huo­mi­ol­le jää­nyt­tä on se, et­tä alai­sen­kin on ai­van vält­tä­mä­tön­tä on­nis­tua omas­sa roo­lis­saan. Jo­kai­sen on siis löy­det­tä­vä ja otet­ta­va oma paik­kan­sa, kun työ on yh­teis­tä.

Täl­lais­ta on­nis­tu­mis­ta, oh­jei­den nou­dat­ta­mis­ta ja luo­tet­ta­vuut­ta Suo­mi kan­sa­kun­ta­na on pää­sään­töi­ses­ti osoit­ta­nut esi­mer­kik­si ny­kyi­sen ko­ro­nak­rii­sin ai­ka­na. Uh­kaa­van pan­de­mi­an le­vi­ä­mis­tä on voi­tu ra­joit­taa te­hok­kaas­ti.

Var­hai­sem­pi­a­kin esi­merk­ke­jä yk­si­tuu­mai­suu­des­ta löy­tyy. So­ta­vuo­si­na isän­maa­ta puo­lus­tet­ta­es­sa huo­mat­tiin, kuin­ka mer­ki­tyk­sel­lis­tä oli, et­tä ko­ti­rin­ta­man taa­kan kan­ta­jat ja tais­te­lu­teh­tä­vis­sä ole­vat saat­toi­vat luot­taa toi­siin­sa.

Esi­val­ta on Ju­ma­lal­ta

Ih­mis­ten maa­il­mas­sa mo­net ihan­teet jou­tu­vat ko­e­tuk­sel­le. Syn­tyy hel­pos­ti eri­pu­raa, jos joh­ta­juut­ta ja ase­maa ta­voi­tel­laan niin, et­tä sii­hen liit­tyy omaa tai lä­heis­ten etua tai val­lan­käyt­töä pal­ve­le­vaa pyr­ki­mys­tä. Päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä on mie­len­kiin­toi­nen ku­vaus on­gel­mis­ta – näin kävi Jee­suk­sen ope­tus­lap­sil­le­kin (Matt. 20:20–28).

Kun Jee­sus al­koi opet­ta­maan ope­tus­lap­sia, hän ei ha­lun­nut ku­mo­ta in­hi­mil­li­siä sää­ty­jä ja uu­dis­taa yh­teis­kun­nan ra­ken­tei­ta. Hän sa­noi tuo­mi­ois­tui­men edes­sä, et­tä hä­nen val­ta­kun­tan­sa ei ole täs­tä maa­il­mas­ta (Joh. 18:36).

Apos­to­li Paa­va­li neu­voi kuu­li­ai­suu­teen kai­kel­le in­hi­mil­li­sel­le esi­val­lal­le sa­no­en, et­tä esi­val­ta on Ju­ma­lal­ta (Room. 13:1). Kuu­li­ai­suus ulot­tuu myös ko­din alu­eel­le.

Nel­jän­nes­sä käs­kys­sä ke­ho­te­taan van­hem­pien kun­ni­oi­tuk­seen riip­pu­mat­ta hei­dän omi­nai­suuk­sis­taan. Se on myös käs­ky, jon­ka nou­dat­ta­jal­le lu­va­taan ajal­lis­ta siu­naus­ta.

Toi­nen asia Jee­suk­sen ope­tuk­ses­sa liit­tyy Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ole­muk­seen. Se­be­deuk­sen poi­kien äi­dil­lä ei ol­lut sel­ke­ää ku­vaa tä­män val­ta­kun­nan pe­rim­mäi­ses­tä ole­muk­ses­ta, kos­ka hän ha­lu­si, et­tä hä­nen poi­kan­sa pää­si­si­vät sii­nä hy­vin esil­le (Matt. 20:20–21).

Pal­ve­li­jois­ta kor­kein

Jee­sus kään­si in­hi­mil­li­set ar­vos­tuk­set ja ym­mär­ryk­set ylö­sa­lai­sin. Joka tah­too ol­la suu­rin, ol­koon kaik­kien mui­den pal­ve­li­ja. On kiin­nos­ta­vaa ha­vai­ta, et­tä ny­ky­a­jan or­ga­ni­saa­ti­ois­sa ar­vos­tus­ta ja hy­viä tu­lok­sia tuot­taa sel­lai­nen joh­ta­juus ja esi­mies­työ, jos­sa esi­mies te­kee epäit­sek­kääs­ti voi­ta­van­sa alais­ten­sa työ­hy­vin­voin­nin hy­väk­si.

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työs­sä Jee­suk­sen ope­tus epäit­sek­kääs­tä pal­ve­le­mi­ses­ta nä­kyy rak­kau­te­na, joka ei et­si omaa etu­aan (1. Kor. 13:5). Tä­hän työ­hön vie­lä kut­su­taan, ja kut­su­ja on it­se Ju­ma­lan poi­ka, joka toi­mii seu­ra­kun­ta­ruu­miin­sa kaut­ta maa­il­mas­sa (1. Kor. 12:27).

Ne­he­mi­an kir­jas­sa on eri­koi­nen ku­vaus Je­ru­sa­le­min muu­rien ra­ken­nus­työs­tä (Neh. 2–4). Sii­nä on ky­sy­mys muus­ta­kin kuin ajal­li­ses­ta ra­ken­nus­työs­tä. Raa­mat­tuun tal­len­ne­tun ku­vauk­sen mu­kaan näyt­tää sil­tä, et­tä tätä ra­ken­nus­työ­tä saat­toi teh­dä am­mat­ti­tai­ton­sa puo­les­ta kuka vain. Myös ra­ken­nus­pai­kat oli­vat eri­koi­sia.

Työs­sä oli mu­ka­na esi­mer­kik­si kul­ta­sep­pä poi­kan­sa kans­sa. Yk­si eh­to oli, et­tä ra­ken­ta­jil­la täy­tyi ol­la pal­ve­le­vaa miel­tä. Ne­he­mi­an kir­jas­sa on erik­seen mai­nin­ta, et­tä te­ko­a­lais­ten yli­myk­set ei­vät nöyr­ty­neet te­ke­mään työ­tä Her­ral­le (Neh. 3:5).

Työ­tä yh­tei­sek­si ra­ken­nuk­sek­si

Kaik­kein suu­rin pal­ve­li­ja ja pal­ve­le­van rak­kau­den an­ta­ja on it­se Ju­ma­lan poi­ka, joka an­toi hen­ken­sä kaik­kien edes­tä. Teks­tin ope­tus ku­vaa Ju­ma­lan seu­ra­kun­nan ar­vo­jär­jes­tys­tä ja ole­mus­ta. Se on hyvä oh­je myös ar­ki­seen elä­mään. Alai­se­na on­nis­tu­mi­nen ja suo­rit­ta­va työ­kin saa uu­sia mer­ki­tyk­siä.

Mart­ti Lut­her aset­ti pii­ka­ty­tön lat­ti­an la­kai­sun tär­ke­äm­mäk­si kuin ko­ko­nai­sen luos­ta­rin munk­kien hen­gel­li­syy­den har­joi­tuk­set. Hy­väl­lä mie­lel­lä ja rak­kau­del­la teh­ty pie­ni­kin Sii­o­nin työ nä­kyy osa­na suu­rem­paa ko­ko­nai­suut­ta. Se on työ­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ra­ken­nuk­sek­si.

Evan­ke­liu­mi: Matt. 20:25–28

Raa­mat­tu 1992: Mut­ta Jee­sus kut­sui hei­dät luok­seen ja sa­noi: ”Te tie­dät­te, et­tä hal­lit­si­jat ovat kan­so­jen­sa her­ro­ja ja maan mah­ta­vat pi­tä­vät kan­so­ja val­tan­sa al­la. Niin ei saa ol­la tei­dän kes­kuu­des­san­ne. Joka tah­too tei­dän jou­kos­san­ne tul­la suu­rek­si, se ol­koon tois­ten pal­ve­li­ja, ja joka tah­too tul­la tei­dän jou­kos­san­ne en­sim­mäi­sek­si, se ol­koon tois­ten or­ja. Ei Ih­mi­sen Poi­ka­kaan tul­lut pal­vel­ta­vak­si, vaan pal­ve­le­maan ja an­ta­maan hen­ken­sä lun­naik­si kaik­kien puo­les­ta.”

Bib­lia: Mut­ta Je­sus kut­sui hei­dät ty­kön­sä ja sa­noi: te tie­dät­te, et­tä kan­sain pää­mie­het val­lit­se­vat hei­tä, ja ylim­mäi­sil­lä on val­ta hei­dän ylit­sen­sä. Vaan ei niin pidä ole­man tei­dän kes­ke­nän­ne; mut­ta joka tah­too tei­dän se­as­san­ne suu­rin ol­la, se ol­koon tei­dän pal­ve­li­an­ne; Ja joka tah­too tei­dän se­as­san­ne en­si­mäi­nen ol­la, se ol­koon tei­dän pal­ve­li­an­ne. Niin­kuin ei Ih­mi­sen Poi­ka tul­lut, et­tä hän­tä piti pal­vel­ta­man, mut­ta et­tä hän pal­ve­lis, ja an­tais hen­ken­sä.

26.1.2021

Her­ra puo­lus­taa kan­saan­sa, hän sää­lii pal­ve­li­joi­taan, kun hän nä­kee, et­tei heil­lä enää ole voi­maa, et­tä he ovat uu­pu­nei­ta, niin suu­ret kuin pie­net. 5. Moos. 32:36

Viikon kysymys