JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Sydämen uskolla on painoarvoa

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
1.1.2019 6.24

Juttua muokattu:

31.12. 09:28
2019123109283920190101062400

Kas­te on kor­van­nut ym­pä­ri­leik­kauk­sen merk­ki­nä ih­mi­sen ja Ju­ma­lan lii­tos­ta. Mer­ki­tyk­sel­lis­tä on kui­ten­kin vain sy­dä­men tila – ei se, mitä ulos­päin nä­kyy.

Ym­pä­ri­leik­kaus tuli Van­han tes­ta­men­tin ai­ka­na Ju­ma­lan ja ih­mi­sen vä­li­sen lii­ton mer­kik­si. Tä­män ul­koi­sen mer­kin tuli siir­tyä va­li­tun kan­san mie­hil­lä su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le. Sen tar­koi­tuk­se­na oli ku­va­ta lii­ton ikui­suut­ta. (1. Moos. 17.)

Ul­kois­ta merk­kiä tär­ke­äm­pää oli kui­ten­kin jo sil­loin sy­dä­men us­ko ja luot­ta­mus Ju­ma­laan. Van­hurs­kau­den pe­rus­tu­mi­nen us­koon tu­lee esil­le jo en­nen kuin Ju­ma­la sää­tää ym­pä­ri­leik­kauk­sen lii­ton mer­kik­si: ”Ab­ram us­koi Her­ran lu­pauk­seen, ja Her­ra kat­soi hä­net van­hurs­kaak­si” (1. Moos. 15:5–6). Jo al­ku­a­jois­ta läh­tien ih­mi­set ym­mär­si­vät, et­tä pelk­kä ul­ko­nai­nen merk­ki ei pe­las­ta: ”Ym­pä­ri­lei­kat­kaa siis sy­dä­men­ne – tai­pu­kaa kuu­li­ai­sik­si Her­ral­le äl­kää­kä enää nis­koi­tel­ko.” (5. Moos 10:16.)

Sy­dä­men us­kol­la on vä­liä

Apos­to­li Paa­va­li kir­joit­taa sa­mas­ta asi­as­ta roo­ma­lai­sil­le: ”Ym­pä­ri­leik­kaus on kyl­lä hyö­dyk­si, jos nou­da­tat la­kia. Mut­ta jos olet lain­rik­ko­ja, ym­pä­ri­leik­kauk­se­si on mi­tä­tön. Jos ym­pä­ri­leik­kaa­ma­ton nou­dat­taa lain sään­nök­siä, ei­kö hän­tä sil­loin tule pi­tää ym­pä­ri­lei­kat­tu­na?” (Room. 2:25–26.)

Roo­ma­lais­kir­je jat­kuu: ”Ul­ko­nai­ses­ti ym­pä­ri­leik­kaa­ma­ton, joka nou­dat­taa lain käs­ky­jä, on tuo­mit­se­va si­nut, joka lain kir­jai­mes­ta ja ym­pä­ri­leik­kauk­ses­ta huo­li­mat­ta ri­kot la­kia. Oi­kea juu­ta­lai­nen ei ole se, joka on juu­ta­lai­nen ul­ko­nai­ses­ti, ei­kä oi­kea ym­pä­ri­leik­kaus ole se, joka on ul­ko­nai­ses­ti nä­ky­vä­nä ruu­miis­sa. Oi­kea juu­ta­lai­nen on se, joka on juu­ta­lai­nen si­sim­mäs­sään, ja oi­kea ym­pä­ri­leik­kaus on sy­dä­men ym­pä­ri­leik­kaus, jota ei saa ai­kaan laki, vaan Hen­ki. Täl­lai­nen juu­ta­lai­nen saa kii­tok­sen Ju­ma­lal­ta, ei ih­mi­sil­tä.” (Room. 2:27–29.)

Tä­män esi­ku­van mu­kai­ses­ti Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa on ai­na ym­mär­ret­ty, et­tä myös kas­teen lii­tos­sa tär­kein­tä on sy­dä­men us­ko, jol­la kas­te ote­taan vas­taan. Ih­mi­nen py­syi Van­han tes­ta­men­tin ai­ka­na Ju­ma­lan lii­tos­sa sy­dä­men us­kon kaut­ta. Näin on myös tänä päi­vä­nä, vaik­ka mie­li tur­vau­tui­si her­käs­ti ul­ko­nai­siin merk­kei­hin.

Ul­ko­nai­nen tun­nus­tau­tu­mi­nen ei mer­kit­se mi­tään, jos sy­dän on luo­pu­nut it­se asi­as­ta. Sy­dä­men us­ko nä­kyy kuu­li­ai­suu­te­na Ju­ma­laa koh­taan.

Kas­te kor­va­si ym­pä­ri­leik­kauk­sen

Uu­den­vuo­den­päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä tu­lee esil­le kak­si tär­ke­ää nä­kö­kul­maa. Jee­sus liit­tyi juu­ta­lai­sen per­heen­sä kaut­ta Van­han lii­ton ai­ka­kau­teen. Hä­net­kin ym­pä­ri­lei­kat­tiin kah­dek­san päi­vän ikäi­se­nä Moo­sek­sen lain mu­kaan.

Jee­sus tuli kui­ten­kin sa­mal­la ole­maan tuon ai­ka­kau­den lop­pu ja uu­den al­ku. Täs­tä ker­too nimi, jon­ka hän sai en­ke­lin il­moi­tuk­sen mu­kai­ses­ti: Jee­sus tar­koit­taa "Her­ra on apu, Her­ra pe­las­taa".

Jee­suk­sen teh­tä­vä­nä oli pe­las­taa kan­sa syn­neis­tään. Van­han tes­ta­men­tin us­ko­vai­set luot­ti­vat Ju­ma­lan lii­tos­sa juu­ri sii­hen, et­tä Ju­ma­la pi­tää lu­pauk­sen­sa ja an­taa heil­le Va­pah­ta­jan. Van­han lii­ton merk­ki, ym­pä­ri­leik­kaus, sai väis­tyä. Uu­den lii­ton mer­kik­si tuli kas­te.

Se ai­noa oi­kea

Ny­ky­a­jan ih­mi­nen on tot­tu­nut va­lit­se­maan pal­jou­des­ta. Yk­si tär­keim­piä ihan­tei­ta on oma va­lin­nan­va­paus. Yh­tä tie­tä ei pi­de­tä tois­ta pa­rem­pa­na, vaan jo­kai­sel­la tun­tuu ole­van oma tie on­neen. Ju­ma­lan sa­nan mu­kaan on kui­ten­kin vain ”yk­si tie, to­tuus ja elä­mä” (Joh. 14:6).

Van­ki­laan Jo­han­nek­sen kans­sa hei­tet­ty apos­to­li Pie­ta­ri pu­hui Py­hän Hen­gen voi­mal­la roh­ke­as­ti kan­san van­him­mil­le ja hal­li­tus­mie­hil­le Jee­suk­ses­ta: ”Hän on se kivi, joka ei teil­le ra­ken­ta­jil­le kel­van­nut mut­ta jos­ta on tul­lut kul­ma­ki­vi. Ei ku­kaan muu voi pe­las­taa kuin hän. Mi­tään muu­ta ni­meä, joka mei­dät pe­las­tai­si, ei ole ih­mi­sil­le an­net­tu koko tai­vaan­kan­nen al­la.” (Apt. t. 4:11–12.)

Kris­ti­tyt Ju­ma­lan lap­si­na, sa­nan­pal­ve­li­joi­na ja yk­sit­täi­si­nä us­ko­vai­si­na, saa­vat pu­hua Va­pah­ta­jas­ta so­pi­val­la tai so­pi­mat­to­mal­la het­kel­lä. Pu­heis­sa ei tar­vit­se ol­la in­hi­mil­lis­tä voi­maa. Jo­kai­nen voi luot­taa sii­hen, et­tä Ju­ma­lan tah­don mu­kai­ses­ti Hen­ki avaa sy­dä­met us­ko­maan niin kuin on en­nen­kin teh­nyt. Us­kon syt­ty­mi­nen on ai­na suu­ri ih­me ja Ju­ma­lan lah­ja.

Ila­ri Kin­nu­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 19.12.2018

Ku­vi­tus­ku­va: A.-L. S.

Uu­den­vuo­den­päi­vä, Jee­suk­sen ni­mes­sä

BIB­LIA: Ja kuin kah­dek­san päi­vää ku­lu­nut oli, et­tä lap­si piti ym­pä­ri­lei­kat­ta­man, kut­sut­tiin hä­nen ni­men­sä Je­sus, joka niin oli en­ke­lil­tä kut­sut­tu jo en­nen kuin hän si­ki­si äi­tin­sä koh­dus­sa.

RAA­MAT­TU 1992: Kun oli tul­lut kah­dek­sas päi­vä ja lap­si oli ym­pä­ri­lei­kat­ta­va, hän sai ni­men Jee­sus, jon­ka en­ke­li oli il­moit­ta­nut en­nen kuin hän si­ki­si äi­tin­sä koh­dus­sa.

25.4.2024

Jeesus sanoo: ”Minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.” Joh. 16:22

Viikon kysymys