Mer­vi Souk­ka

Ou­lun­sa­lon Kir­kon­ky­län Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen eri­tyis­ker­ho on toi­mi­nut jo 20 vuot­ta, vuo­des­ta 2000. Ker­hoon ko­koon­tuu noin ker­ran kuu­kau­des­sa Ou­lun alu­een eri­tyis­nuo­ria. Ker­ho­lai­sia on puo­len­kym­men­tä ja oh­jaa­jia seit­se­män, jois­ta ai­na­kin kak­si on ker­ral­laan pai­kal­la.

Ker­ho sai al­kun­sa Ma­ria Haap­saa­ren ja Heli Kim­pi­mä­en eh­do­tuk­ses­ta. Ty­töt esit­ti­vät asi­an­sa Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen joh­to­kun­nal­le ja eh­dot­ti­vat so­pi­via oh­jaa­jia. Tä­män jäl­keen pi­det­tiin pe­rus­ta­va ko­koon­tu­mi­nen, ja ker­ho aloit­ti toi­min­tan­sa.

Toi­min­ta on mo­ni­puo­lis­ta

Ker­ho­toi­min­ta on mo­ni­puo­lis­ta. Ai­na ei py­sy­tä vain rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ti­lois­sa, vaan oh­jaa­jat ovat jär­jes­tä­neet muun mu­as­sa ret­kiä lin­tu­tor­nil­le luon­to­kes­kuk­seen, seu­ra­kun­nan ja ky­läyh­dis­tyk­sen ko­dal­le, luon­to­po­lul­le, eläin­puis­toon ja po­ni­tal­lil­le sekä ker­ho­lai­sen asu­mi­syk­sik­köön. Jou­lu­kuus­sa oh­jaa­jat ja ker­ho­lai­set jär­jes­tä­vät pe­rin­tei­sen jou­lu­juh­lan puk­kei­neen ja tier­na­poi­ki­neen.

– Vä­lil­lä olem­me ur­heil­leet ja vie­rail­leet raa­mat­tu­luo­kas­sa ja päi­vä­ker­hos­sa. Täl­le syk­syl­le on suun­ni­tel­tu ak­ti­vi­tee­tik­si fris­bee­gol­faus­ta, oh­jaa­jat ker­to­vat.

Syys­kuus­sa oli syn­ty­mä­päi­vä­ker­ho

Syys­kuun ker­ho oli eri­tyi­nen, kun ker­ho­lai­set juh­li­vat yh­den jä­se­nen­sä, Be­a­ta Im­mo­sen, 30-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vää. Juh­liin saa­pu­neet eri­tyis­nuo­ret ha­lu­a­vat roh­kais­ta mui­ta­kin rau­ha­nyh­dis­tyk­siä aloit­ta­maan vas­taa­vien ker­ho­jen jär­jes­tä­mi­sen.

Be­a­ta Im­mo­sen mie­les­tä ker­hos­sa pa­ras­ta on ol­lut iloi­nen yh­des­sä­o­lo ja as­kar­te­lu, An­na­bel­la Si­pi­län mie­les­tä ys­tä­vien ta­paa­mi­nen. Satu Mäl­li­nen on ty­kän­nyt lau­la­mi­ses­ta, ja An­ni Kaa­ki­nen on naut­ti­nut ker­hon lo­pus­sa jär­jes­tet­tä­väs­tä herk­ku­het­kes­tä. Heli Kim­pi­mä­ki sa­noo, et­tä tär­kein­tä on evan­ke­liu­mi.

Nel­jän­net juh­lat odot­ta­vat

Be­a­ta Im­mo­sen tä­män­ker­tai­set juh­lat ovat jo kol­man­net ta­sa­vuo­sien kun­ni­ak­si.

– Nel­jän­net jär­jes­te­tään vie­lä, kun per­heen syys­lo­ma­lai­set saa­pu­vat pai­kal­le, Im­mo­set ker­to­vat.

Ker­ho­lai­set saa­pui­vat pai­kal­le oh­jaa­jien kyy­deil­lä ja osa myös tak­sil­la. Oman haas­teen­sa juh­laan toi­vat ko­ro­na­ra­joi­tuk­set: Ker­ho­lai­set ei­vät kä­tel­leet ei­vät­kä ha­lan­neet päi­vän­san­ka­ria. Kä­sien­pe­su tuli kai­kil­ta jo au­to­maat­ti­ses­ti.

Be­a­ta Im­mo­nen tun­tee ole­van­sa nyt ai­van ai­kui­nen. Hän saa käy­dä Han­hi­leh­don toi­min­ta­kes­kuk­ses­sa päi­vä­toi­min­nas­sa kol­me ker­taa vii­kos­sa. Siel­lä ta­paa ys­tä­viä ja saa as­kar­rel­la.

Iloi­nen eri­tyis­ker­ho­lai­nen ker­too har­ras­ta­van­sa lu­ke­mis­ta, pa­la­pe­lien te­ke­mis­tä, vä­rit­tä­mis­tä, koi­ran­hoi­toa ja ul­koi­lu­tus­ta sekä apu­töi­tä ko­to­na.

– Iha­nin­ta on, jos si­sa­rus­ten lap­sia tu­lee käy­mään ja saan puu­hail­la hei­dän kans­saan, hän hy­myi­lee.

Lue li­sää muun mu­as­sa Be­a­ta Im­mo­sen aja­tuk­sis­ta 7. lo­ka­kuu­ta il­mes­ty­väs­tä Päi­vä­mie­hes­tä.