Visakankaan taloksi kutsuttu rakennus toimi Hämeenlinnan Rauhanyhdistyksen kokoontumispaikkana vuosina 1980–2012.
Vanhoillislestadiolaisuus levisi Hämeeseen 1940-luvulla Pohjanmaalta. Nykyinen Hämeenlinnan Rauhanyhdistys ry perustettiin tammikuussa 1964.
Alkuaikoina rauhanyhdistyksen seuroja pidettiin Hämeenlinnan keskustassa Rauhankadulla, keskusseurakuntatalon pienessä takahuoneessa, myöhemmin voimistelusalissa väkimäärän kasvaessa.
– Siellä meillä oli vakiovuoro sunnuntai-iltaisin, muistelee syntyperäinen hämeenlinnalainen Kalevi Willström.
Vähitellen tuli ajatus omasta toimitalosta, ”päästä omilleen" ja Hämeenlinnan rauhanyhdistyksen väki osti Visakankaan toimitalon Hämeenlinnan-Vanaja seurakuntayhtymältä vuonna 1980.
– Alkuperäinen suunnitelma oli ostaa myynnissä oleva pappila Myllymäen kaupunginosasta. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Visakankaalla olevaa seurakuntataloa tarjottiin ostettavaksi, kertoo Willström.
Talo ostettiin huhtikuussa, ja avajaisseuroja pidettiin marraskuussa.
Monialaista toimintaa
Visakankaan talo on rakennettu vuonna 1942. Sen on suunnitellut arvostettu arkkitehti Martti Välikangas, joka on tunnettu muun muassa Puu-Käpylän luojana. Rakennus edustaa sota-ajan julkista rakentamista, ja sen julkisivulla nähtiin olevan rakennusperintöarvoa.
Rakennusta oli laajennettu ja uudistettu vuonna 1994. Ennen rauhanyhdistykseksi ostoa rakennus toimi seurakunnan kerhotilana. Viimeisimpänä siellä toimi seurakunnan autokerho. Lattian täytti sähköautorata.
Vanhalla toimitalolla kävijöillä on monenlaisia mukavia ja lämpimiä muistoja seurapaikasta. Seuroissa kävi vähän ihmisiä, ja kaikki tunsivat toisensa hyvin. Visakankaan talo sijaitsee myös todella luonnonkauniilla paikalla aivan Kahtiolammen tuntumassa.
Erikoisuutena tontin perällä nökötti myös hirsinen pihasauna. Ry:n aikana saunaa käytettiin esimerkiksi talkoiden jälkeen virkistäytymiseen.
Eräs muisto vanhasta ry:stä liittyy lämmitykseen. Silloin toimitilaa lämmitettiin vielä pönttöuuneilla. Willström muistelee:
– Usein uunit laitettiin lämpiämään hämäläisittäin liian myöhään, ja seuroja pidettiin vielä kylmässä salissa. Seurasali lämpeni sitten seuraavaksi päiväksi ja silloin oltiin jo muualla.
Visakankaalla toiminta oli myös ajoittain monialatoimintaa seurojen ohessa. Kun Hämeenlinnaan muutti uusia uskovaisia, he saivat käyttää toimitilaa väliaikaisesti kotinaan, kunnes saivat omat asumisjärjestelynsä kuntoon.
– Keittiö oli yhteinen, ja siinä sai puolin ja toisin joustaa perhe ja seurojen keittiövuorolaiset käyttäessään yhteistä keittiötä. Lisäksi iltaisin yksin ollessaan ry:llä hämärä seurasali ja massiiviset urut näyttivät jännittäviltä, muistelee eräs ry:llä asunut.
Etsinnässä purkuporukka
Visakankaan toimitalo kävi jäsenmäärän kasvaessa ahtaaksi. Talon rakenteista löytyi myös homevaurioita. Oli aika etsiä uusi tontti ja rakentaa isompi ja toimivampi toimitalo. Uuden toimitalon avajaisia vietettiin vuonna 2012.
Vanha Visakankaan tontti jäi odottamaan uusia tuulia. Tontti kaavoitettiin uusiksi ja jaettiin pientalotonteiksi. Silloin vanha ja homevaurioinen toimitila haluttiin purettavaksi. Museovirasto harkitsi talon kohtaloa pitkään ja myöntyi harkinnan jälkeen puoltamaan purkamispäätöstä. Tämän lausunnon saattelemana kaupungin rakennusvalvonta teki kesäkuussa päätöksen, että rakennus voidaan purkaa. Nyt on etsinnässä sopiva purkuporukka rakennukselle.
Vielä hetken nököttää vanha Visakankaan toimitalo paikoillaan ja siirtyy sitten historian havinaan. Hämeenlinnalaiset ovat kiitollisia Visakankaan ajanjaksosta monien siihen liittyvien muistojen ja tarinoiden eläessä mielissä.
Teksti: Anne Raulamo
Kuva: Ismo Kiviniemi
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Ajankohtaiskirja 2025 ottaa Jumalan sanan pohjalta kantaa moniin aikamme keskusteluissa esille tuleviin kysymyksiin.
Kertomuksia taitekohdista, joissa tehdään elämän suurimpia ratkaisuja: Mihin joukkoon haluan kuulua?