Isoskoulutukseen haki tänä vuonna 628 nuorta. Valinnan ulkopuolelle jääneitä rohkaistaan hakeutumaan leireille ja mukaan oman rauhanyhdistyksen toimintaan.
Matias Haaraniemi
Isoskoulutukseen haki tänä vuonna 628 nuorta. Valinnan ulkopuolelle jääneitä rohkaistaan hakeutumaan leireille ja mukaan oman rauhanyhdistyksen toimintaan.
Matias Haaraniemi
Päivämies
Isosiksi halutaan niin ulospäin suuntautuneita persoonia kuin kahden kesken keskustelijoitakin. Koulutuksessa rohkaistaan ja tuetaan löytämään omat vahvuudet.
Hakuaika SRK:n järjestämään isoskoulutukseen päättyi 19.9.2021. Määräaikaan mennessä hakemuksia tuli 628. Tänä vuonna koulutukseen valittiin 300 nuorta. Valinnat on ilmoitettu nuorille sähköpostilla 24.9.
– On valtavan hieno asia, että niin monet nuoret kokevat leirityön tärkeäksi ja haluavat kehittää omaa osaamistaan leiriläisten parhaaksi, SRK:n perhe- ja diakoniatyön asiantuntija Matias Muhola iloitsee.
Kaikki voivat hakea isosiksi
Kolikon kääntöpuolena suuressa hakijoiden määrässä on se, että moni motivoitunut nuori jäi valinnan ulkopuolelle. Valintaan vaikutti ennen kaikkea hakijan ikä, asuinpaikka ja sukupuoli. Tyttöjä haki koulutukseen kolme kertaa enemmän kuin poikia. Eniten hakijoita oli eteläiseltä alueelta.
Muhola muistuttaa, että isoseksi voi kuitenkin edelleen päästä myös ilman koulutusta.
– Haluan rohkaista nuoria, jotka jäivät valinnan ulkopuolelle tänä vuonna, hakeutumaan leireille ja oman rauhanyhdistyksen toimintaan mukaan. Isoseksi oppii parhaiten toimimalla isosena.
Isoskoulutuksen ensimmäinen osuus on loka-marraskuussa. Koulutuksessa syvennytään keskustellen, kuunnellen ja toimien rippikoulun tavoitteeseen sekä isosen identiteettiin.
– Ennen kaikkea rohkaistaan toinen toisiamme isosen tärkeään tehtävään. Leireille tarvitaan erilaisia isosia. Ei voida sanoa, että on yksi isosen malli, pohtii Muhola.
Koulutus pidetään kolmella alueella: eteläisellä, keskisellä ja pohjoisella. Kaikissa alueissa koulutuksen runko on sama.
Erilaisina, mutta samanarvoisina
Hakemuksen kyselyn perusteella jokaisella isoseksi hakevalla on mielikuva hyvästä isosesta. Muhola kertoo olevan tärkeää, että nuori oppii tunnistamaan omia odotuksiaan ja näkemyksiään isosena toimimisesta. Vielä tärkeämpää on tunnistaa omat vahvuudet ja haasteet suhteessa omiin odotuksiin.
– Esimerkiksi oletus, että kaikki isoset ovat todella musikaalisia, ei pidä paikkaansa. Osa isosista harrastaa musiikkia laulaen tai soittaen. Jokainen voi kuitenkin osallistua lauluun omalla äänellään ja lahjoillaan.
Toisena esimerkkinä Muhola kertoo olettamuksen, että kaikki isoset ovat ulospäin suuntautuneita. Isoseksi hakeutuukin hänen mukaansa keskimääräisesti ulospäin suuntautuneempia nuoria. Hyvän isosen ei kuitenkaan tarvitse olla massojen viihdyttäjä, mutta jokaisen isosen tulee rohkaistua kohtaamaan nuoria joko pienessä ryhmässä tai vaikka kahden kesken.
– Tätäkin taitoa voi ja kannattaa harjoitella. Näitä mielikuvia ja odotuksia isosen toiminnasta peilataan koko koulutuksen ajan eri näkökulmista. Leirien lähtökohta on se, että jokainen on Jumalan luomana yhtä arvokas, eikä ketään jätetä yksin.
Koulutuksessa on erinomainen mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja luoda ystävyyssuhteita eri puolelta tulleiden nuorten kanssa. Tämä sama mahdollisuus on myös muussa leiri- ja kurssitoiminnassa.
– Haluan rohkaista jokaista hakeutumaan leireille omana ainutlaatuisena itsenään, kannustaa Muhola.
Mikäli olet hakenut isoseksi, etkä ole saanut sähköpostia valinnoista, tarkista roskaposti. Jos viestiä ei löydy, lähetä viesti osoitteeseen matias.muhola@srk.fi.
Juttu on luettavissa kokoaisuudessaan 6.10 ilmestyvässä Päivämiehessä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys