Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua uskonnonvapauteen liittyvistä teemoista. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mielestä olisi uskonnonvapauden kannalta perusteltua, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. Perustuslakivaliokunta otti tänään tiedotteessaan kantaa uskonnon ja omantunnon vapauden huomioon ottamiseen koulujen tilaisuuksissa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan kouluissa voidaan edelleen järjestää perinteisiä tilaisuuksia, joihin sisältyy uskonnollista alkuperää olevia traditioita. Se katsoo, että myöskään esimerkiksi juhlapyhiin liittyvät jumalanpalvelukset eivät ole ongelmallisia, mikäli niistä tiedotetaan etukäteen ja jos niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Perustuslakivaliokunta painottaa, että oppilaalla ja hänen huoltajillaan tulee olla todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen on aiemmin arvioinut, että perinteiset joululaulut ja Suvivirsi kuuluvat Suomessa juhlaperinteisiin, eivätkä ne loukkaa ihmisten uskonnollista vakaumusta.
Entinen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Johannes Leppänen (kuvassa) ihmettelee apulaisoikeuskansleri Puumalaisen kannanottoa.
– Uskonnonvapauteen liittyvissä asioissa ehdoton auktoriteetti on eduskunnan perustuslakivaliokunta ja sen tekemät tulkinnat. Apulaisoikeuskansleri ei ole lain tulkitsija vaan laillisuusvalvoja. Säädösten muuttaminen laillisuusvalvojan tulkinnan kautta on vierasta suomalaiselle oikeuskäytännölle, Leppänen sanoo.
Puumalainen näyttää päätyneen kantaansa painottamalla niin sanottua kielteistä uskonnonvapaustulkintaa eli sitä, että jokaisella on oikeus olla harjoittamatta uskontoa.
– Perustuslakivaliokunnan kannan johdosta perustellumpaa olisi ollut päätyä positiivisen uskonnonvapauden mukaiseen tulkintaan, Leppänen toteaa viitaten valiokunnan jo aiemmin tekemään kannanottoon.
Hänen mielestään on näkyvillä suuntaus, että Suomesta yritetään tehdä täysin uskonnollisista ilmiöistä vapaata maata.
– Tämä on hyvin erikoista, sillä Suomen kansasta ylivoimainen enemmistö kuuluu kansankirkkoomme. Monet uskonnolliset elementit ovat myös muodostuneet kulttuurisiksi perinteiksi, kuten Suvivirsi, Enkeli taivaan ja jouluevankeliumi. On hyvä myös muistaa, että arvovapaata yhteiskuntaa ei ole olemassakaan. Jos kristinuskon arvot unohdetaan, jotkut muut arvot tulevat tilalle.
Leppänen pohtii, voiko pyrkimys neutraalin yhteiskunnan aikaansaamiseen johtaa suvaitsemattomuuteen.
– Entä jos suvaitaankin vain oma näkökulma eikä siedetä toisen näkemystä ollenkaan? Voiko suvaitsevaisuus näyttäytyäkin mitä suurimpana suvaitsemattomuutena? Mitä tapahtuisi, jos uskova ihminen vaatisi poistamaan julkisista tilaisuuksista elementit, jotka loukkaavat hänen uskoaan? Leppänen kysyy.
Hän arvioi, että Raamatun arvovalta on yhteiskunnassamme jatkuvasti vähentynyt, mutta yhteiskuntamme arvot pohjautuvat kristinuskon perustalle.
– Meillä on hyvä, turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Jokaisen yksilön yhdenvertainen ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus ja yleinen lainkuuliaisuus ovat totta tänäkin päivänä. Jos kansamme keskuudessa kristinuskosta nousevat arvot unohdetaan, alkavat kylmät tuulet yhä enemmän puhaltaa rakkaassa isänmaassamme. Se johtaisi pahimmassa tapauksessa uskonnonvapauden rajoituksiin. On tarpeen rukoilla Jumalaa esivallan puolesta, kuten kirkkorukouksessa tehdään, Leppänen toteaa.
Perustuslakivaliokunnan tiedote 25.4.2014 löytyy täältä.
Apulaisoikeuskanslerin 24.3.2014 tekemä päätös löytyy täältä.
Kuva: Sami Kaikkonen
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys