Keski-Euroopan uskovaiset ovat vuodesta 2004 kokoontuneet joululeirille. Tänä vuonna leiri järjestettiin 4.–6. joulukuuta Leysinissä, noin 4 000 asukkaan alppikylässä. Se sijaitsee 1 300 metrin korkeudessa ranskankielisen Sveitsin ”esialpeilla”.
Olimme leirillä puhumassa Ilmari Korhosen kanssa. Matkan alussa jouduimme huonon sään takia jännittämään, ehdimmekö Geneven koneeseen. Lennolla tapasimme Suomesta palaavan Hanna Holman, jonka saimme paikallisoppaaksi.
Geneven lentokentältä matkustimme pikajunalla Aigleen, josta jatkoimme hammasratasraitiovaunulla Leysiniin. Pimeässä ei nähnyt ulos, mutta vaunussa saattoi aistia, että se kipusi huomattavan jyrkkää rinnettä. Paluumatka päivänvalossa olikin mieleen jäävä kokemus.
Arvokas kokoontuminen
Leiriläisiä oli yhteensä nelisenkymmentä. He olivat tulleet laajalta alueelta: Michelin ja Holman perheet Ranskan puolelta Alsacesta, Meierit ja Lahot Sveitsistä, Tuulet seitsemän tunnin ajomatkan päästä Saksan Ulmista.
KUVA: MIIKA TUULI
Au paireja oli Sveitsistä, Itävallasta, Ranskasta, Saksasta ja Tanskasta. Kaksi nuorta miestä oli saapunut opiskelupaikastaan Italiasta.
Chalet l’Ancien Stand Leysinissä tarjosi hyvät tilat leirin pitämiseen. Osa väestä ehti paikalle jo perjantai-iltana. Tunnelma oli lämmin ja kotoinen. Tunsi selvästi, miten arvokkaaksi hajallaan asuvat uskovaiset kokivat tämän yhteisen kokoontumisen.
Jeesuksen seuraajat
Lauantaina iltapäivällä kokoonnuttiin suomalaistyyliselle jouluaterialle, jonka jälkeen oli vuorossa seurat ja joulujuhla. Sunnuntaiaamuna pidettiin pyhäkoulu lapsille, joita oli paikalla toistakymmentä. Leiri päättyi päiväseuroihin.
Meierin, Michelin ja Lahon lapset esittivät joulujuhlassa joulukuvaelman.
KUVA: MIIKA TUULI
Ilmari puhui lauantai-illan seuroissa Jeesuksen seuraamisesta Matteuksen evankeliumin (16:24) pohjalta. Vapahtaja kehotti niitä, jotka tahtovat seurata häntä, kieltämään itsensä ja ottamaan ristinsä.
Ilmari kyseli, miksi olette tulleet tänne leirille. Miksi haluatte olla uskovaisia tämän pimeän ajan keskellä?
Lisää meille uskoa!
Usko on vapaaehtoinen asia. Jumala ei pakota ketään uskomaan, mutta hän antaa meille mahdollisuuden siihen. Usko on Jumalan lahja, mutta uskosta luopuminen on ihmisen oma valinta. Usko on myös omakohtainen asia.
Ilmari muistutti, että vaihtoehtoja on vain kaksi: ihminen joko on uskovainen tai ei ole. Hän lohdutti, että uskossa pysyminen ei ole kiinni siitä, miten itse onnistumme välttämään syntiä, vaan siitä, että haluamme uskoa. Saamme pyytää opetuslasten tavoin: Herra, lisää meille uskoa. Evankeliumin voimalla jaksamme myös yksinäisellä vartiopaikalla.
Sunnuntaiaamuna Ilmari Korhonen piti lapsille pyhäkoulun enkeleistä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys