Päivämies
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui 4.–8. toukokuuta kevätistuntoon Turun Linnasmäen opistolle. Samalla tuli kuluneeksi 150 vuotta Suomen ensimmäisestä, vuonna 1876 pidetystä kirkolliskokouksesta.
Kirkolliskokouksen asialistalla on viime vuosina ollut vaikeita aiheita. Piispa Mari Parkkinen viittasi avajaismessussa yhteistyön merkitykseen:
– Ensimmäisen kirkolliskokouksen aikaan vielä kohtuullisen tuore Schaumanin kirkkolaki oli kovassa käytössä ja siihen viitattiin hanakasti. Laista ja järjestyksestä tai sen tulkinnasta ei aina oltu samaa mieltä. Asioita saatiin kuitenkin edistettyä ja yhteisiä näkemyksiäkin löytyi.
Kirkolliskokousedustaja Asko Syrjälä kuvailee kokouksen yleistunnelmaa hyväksi:
– Kokouksen ilmapiiri on ollut toisia arvostava ja kunnioittava. Voisin kuvailla ilmapiiriä jopa leppoisaksi. Tähän varmaan vaikuttaa se, että asialistalla ei ole suuria kirkkoa jakavia teologisia kysymyksiä. Monia mukavia keskusteluja on käyty, Syrjälä kertoo.
Siirtoäänivaalitapa käyttöön
Yksi kirkolliskokouksen merkittävistä päätöksistä liittyi piispainvaalien vaalitapaan. Edustajat hyväksyivät yksimielisesti kirkkohallituksen esityksen 10/2025 siirtoäänivaalitavan käytöstä arkkipiispan ja piispan vaalissa. Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä asettaa valitsemansa ehdokkaat suosituimmuusjärjestykseen.
– Siirtoäänivaalitapaa käytettäessä äänestäjän antaman yhden äänen vaikutus on nykyistä vaalitapaa laajempi. Vaikka äänestäjän ensimmäiselle sijalle asettama ehdokas ei tulisi valituksi, on annetulla äänellä silti vaikutusta, koska ääni siirtyy vaalilipussa seuraavalle ehdokkaalle. Tämä edistää demokratian toteutumista ja kokemusta vaikuttamismahdollisuuksista ja osallisuudesta, Syrjälä avaa päätöksen taustoja.
Aloite kirkkoherranvaalista
Niin ikään edustaja-aloite 4/2026 otettiin käsittelyyn ensisijaisesta kirkkoherran vaalitavan muutoksesta. Tällä hetkellä välitön vaalitapa, jossa äänioikeutetut seurakuntalaiset saavat suoraan äänestää kirkkoherrasta, on ensisijainen. Tuomiokapituli voi erikseen myöntää seurakunnalle mahdollisuuden välilliseen vaalitapaan, jossa paikallinen seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto valitsee kirkkoherran.
Aloitteessa esitetään, että seurakunnat voisivat jatkossa itse päättää, haluavatko käyttää kirkkoherran vaalissa välillistä vai välitöntä vaalitapaa.
– Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja ja perusteluja sen osalta, että nykyistä vaalimenettelyä kannattaa jatkaa, ja tietysti keskeinen asia siinä on se, että seurakuntalaisten päätösvaltaa ja vaikutusvaltaa arvostettaisiin, kommentoi kirkolliskokousedustaja Hannu Kallunki.
Toimeksiantoja kirkkohallitukselle
Kirkkohallitus sai toimeksiannon edistää sitä, että kirkollisissa luottamustehtävissä toimivat saisivat jatkossa töistä vapaata luottamustehtävän hoitamiseen. Kirkon luottamushenkilöt pyritään saamaan samalle viivalle muiden kanssa: vapaapäiviä saa tälläkin hetkellä kunnan tai hyvinvointialueen luottamustehtävien hoitamiseen.
Käsittelyssä oli myös laajasti kiitelty yleisvaliokunnan mietintö 2/2026 seurakuntien tukemisesta metsien monimuotoisuuden vaalimisessa. Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi huomioida seurakuntien toiminnassa kestävyyskysymykset entistä paremmin.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Värityskirja kukkien ja perhosten ystäville. Värityskirjan paperi on hieman paksumpaa, joten väritystä voi kokeilla erilaisilla tekniikoilla.