Maija-Liisa Raudaskoski
Haukipudas
– Pystytkö sanomaan kirjoittamasi ajatukset kyseessä olevalle henkilölle kasvokkain? Jos et pysty, kannattaako myöskään kirjoittaa? Näin kuuluu Eero Hyytisen antama käyttökelpoinen somenkäyttövinkki.
Haukiputaan Rauhanyhdistyksen seurakuntaillassa 8. maaliskuuta kohosi päällimmäiseksi ohjenuoraksi Vuorisaarnan kultainen sääntö ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12). Eero Hyytinen piti tilaisuudessa alustuksen Kristitty ja sosiaalinen media.
Hyytinen muistutti kuulijoita päivänpolttavasta aiheesta:
– Miten me käyttäydymme toinen toisiamme kohtaan kasvottomina tai kasvokkain, ja miten me kaikissa vuorovaikutustilanteissa olemme kristittyinä Jumalan kasvojen edessä. Siinä kysytään meidän omakohtaista vastuutamme.
Somesta paineita
Alustaja totesi, että sosiaalisesta mediasta on tullut osa elämää. Se on tämän ajan suurimpia keksintöjä ja siinä on paljon hyvää, mutta myös vaaroja.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan sosiaalinen media aiheuttaa ulkonäköpaineita erityisesti tytöille. Runsas somen käyttö altistaa masennukselle, kiusaamiselle ja hyväksikäytölle.
– Someseuraajilta etsitään hyväksyntää, peukutusta, ja sitä, että koemme kuuluvamme joukkoon. Kukapa meistä vanhemmistakaan laittaa Facebookiin profiilikuvaksi kuvaa sotkuisesta keittiöstä ja pesemättömistä pyykeistä. Kyllä niissä kuvissa yleensä ollaan joko yksin tai yhdessä puolison kanssa palmujen alla tai Lapin hangilla. Sellaisia me ihmiset olemme, Hyytinen jatkaa.
Muiden mainetta on varjeltava
Tilaisuudessa oli esillä kahdeksannen käskyn ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi” merkitys nykyaikana. Alustajan mukaan esimerkiksi WhatsApp-keskusteluryhmissä voidaan ottaa kärkevästikin kantaa erilaisiin julkisuuden henkilöihin.
Somekohut ovat median arkipäivää. Ihmiset saattavat joutua vihapuheen kohteeksi esitettyään yleisestä mielipiteestä poikkeavan kannanoton.
Kahdeksannen käskyn selityksessä Luther sanoo: ”Meidän on puhuttava lähimmäisistämme samalla tavalla kuin tahtoisimme heidän puhuvan meistä. Toisen mainetta on varjeltava.”
Keskustelu kasvotusten
Alustaja toi esille, kuinka netti ja sosiaalinen media on tuonut uskonasioista käytävään keskustelun uuden, hämmentävän ulottuvuuden. Esimerkiksi vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi on ollut somessa kriittisen keskustelun kohteena. Tällaisen keskustelun paikka on perinteisesti katsottu olevan uskovaisten yhteisöissä ja yhteisissä kokoontumisissa. Some ei ole välttämättä siihen hyvä kanava.
Kristillisyydessä on korostettu, että uskonelämään ja sielunhoitoon liittyvät keskustelut kannattaa käydä kasvokkain. Kasvottomaan keskusteluun liittyy
väärinymmärryksen vaara.
Keskustelua käyvät somessa usein ne, jotka ovat luopuneet uskosta. Kriittistenkin mielipiteiden taustalla voi kuitenkin olla aitoa etsintää ja hätää. Tässä kysytään rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta löytää keskustelemaan kasvokkain ne, jotka ovat halunneet käydä keskustelua kasvottomina.
Kaikessa keskustelussa on hyvä kysyä Jumalan tahtoa ja kuunnella omantunnon ääntä. Paavali kirjoittaa korinttolaisille: ”Olettehan te selvästi Kristuksen kirje, jonka kirjoittamisen hän uskoi meille. Tätä kirjettä ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan hengellä, ei kivitauluihin vaan ihmissydämiin” (2. Kor 3:3).
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys