Jämsän opiston matkaparkin alueelle kokoontui viime viikonloppuna 80 vaunukuntaa kesäkauden päättävään venetsialaistapahtumaan. Saapuipa joku paikalle veneelläkin. Tapahtumassa tunnelmoitiin valon, tulen ja veden äärellä. Sunnuntaina hiljennyttiin jumalanpalvelukseen kauniissa rantamaisemassa.
Opiston uusi matkaparkki ajettiin sisään vuosi sitten, jolloin venetsialaiset järjestettiin ensimmäistä kertaa. Veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaan oli nyt mahdollista osallistua myös asuntovaunuilla ja -autoilla. Kokemukset olivat hyviä, ja tänä vuonna toistamiseen järjestetystä tapahtumasta on tarkoitus luoda uusi perinne.
– Ajankohta ja toteutustapa todettiin viime vuonna sopivaksi. Palautteesta otettiin vinkkejä tähän vuoteen muun muassa lasten toiminnan järjestämiseen. Tämän on koettu olevan tervetullut kesän viimeinen kokoontuminen, jossa pystyy matkaystäviä tapaamaan rennoissa olosuhteissa, totesi järjestelyvastuussa ollut opiston teknisten aineiden opettaja Matti Pannula.
– Opistolaiset ovat kantaneet ison vastuun järjestelyistä, heille iso kiitos siitä!
Yhteisiä tuokioita ja toimintaa
Venetsialaisten ohjelma on haluttu pitää väljänä. Laulutuokioiden, hartauksien, lauantai-illan puheenvuoron ja sunnuntain jumalanpalveluksen lisäksi järjestettiin vapaata liikunnallista ohjelmaa kaikenikäisille sekä ohjattuja pelejä ja leikkejä lapsille. Lapset pääsivät osallistumaan myös Jämsän rauhanyhdistyksen retkipyhäkouluun.
Läskipyöriä oli mahdollista vuokrata pyöräretkeä varten. Litramyynti, kioski ja grilli palvelivat nälkäisiä ja opiston sisältä löytyi huoltopiste suihkuineen ja saunoineen. Lauantaina lämpeni myös edellisvuonna pihamaalle rakennettu eksoottisempi telttasauna. Yksi odotettu ohjelmanumero oli näyttävä ilotulitus.
Lauantai-illan puheenvuoron aiheesta Viljelkää ja varjelkaa piti Tuomas Torkki. Torkki muistutti, kuinka kulutushysterian, saasteiden ja ilmastonmuutoskeskustelujenkin alla voimme turvallisesti luottaa Jumalan huolenpitoon: vaikka maailmassa olisi paljon turvattomuutta, usko tuo turvan.
Olemme kaikki samalla viivalla
Sunnuntain jumalanpalveluksessa Jukka Palola saarnasi Luukkaan evankeliumista (Luuk. 18:9–14) tutusta kertomuksesta, jossa fariseus ja publikaani menivät temppeliin rukoilemaan. Fariseus rukoili suureen ääneen ja kiitti Jumalaa, ettei ollut niin syntinen, kuten esimerkiksi vieressä oleva publikaani. Publikaani puolestaan rukoili Jumalalta nöyrästi armoa ja tunnusti syntisyytensä.
– Fariseuksen tarkoitus oli kertoa Jumalalle, että tässä on hyvä ihminen, sellainen, joka on ansainnut pelastuksen. Tämä ei kuulu vain tuon ajan uskontoon, vaan on meitäkin lähellä oleva ajatus, Palola sanoi.
Publikaanilla puolestaan ei ollut Jumalalle mitään muuta asiaa, kuin tunnustaa syntisyytensä ja rukoilla armoa.
– Elävässä uskossa ei olekaan kyse itsensä vertaamisesta toisiin, vaan oman syntisyytensä löytämisestä Jumalan sanan valossa, Palola totesi.
Hän muistutti, että uskovaisillekin on inhimillistä lähteä vertailemaan itseämme toisiin niin ajallisissa asioissa kuin uskonasioissakin. Usein voimme kokea itsemme toisia uskovaisia huonommaksi, mutta saatamme myös katsoa muita ylhäältä päin ja etsiä vikoja ja virheitä heistä. Kuitenkin olemme kaikki samalla viivalla, yhtä syyllisiä omalta puoleltamme, yhtä paljon Jumalan täydellistä armoa tarvitsevia.
– Usko syntien anteeksiantamukseen ei luo oikeaa yhteyttä vain Jumalan lapsiin, vaan myös kaikkiin muihinkin lähimmäisiin, Palola sanoi.
Teksti: Jenni Isopahkala
Ensimmäinen kuva: Hilla Isopahkala
Toinen kuva: Jari Isopahkala
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.