Kirkolliskokousedustajat Aslak Pekkala (vas.), Matti Taskila ja Antti Savela istuvat kokouksessa vierekkäisillä paikoilla.
Johanna Lumijärvi
Kirkolliskokousedustajat Aslak Pekkala (vas.), Matti Taskila ja Antti Savela istuvat kokouksessa vierekkäisillä paikoilla.
Johanna Lumijärvi
Päivi Martikainen
Päivämies
Kirkolliskokous oli hyvin yksimielinen laajan lakipaketin sisällöstä. Kokonaisuus sisältää uuden kirkkolain, erillislakeja ja uuden kirkkojärjestyksen.
Kirkolliskokous hyväksyi kokoontumisessaan 8.–12. marraskuuta Turun kristillisellä opistolla ehdotuksen uudesta kirkkolainsäädännöstä vietäväksi eduskunnan käsiteltäväksi.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Savelan mukaan lakiuudistus on hyvin merkittävä lainsäädännön kannalta, vaikka se ei sisällä kovin paljon sisällöllisiä uudistuksia.
– Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen rakenne on uudistettu ja muokattu kielellisesti paremmin ymmärrettäväksi. Siinä on myös otettu huomioon perustuslain asettamat vaatimukset. Tämän seurauksena esimerkiksi viranhaltijoita koskevat säännökset on pääosin siirretty kirkkolaista erilliseen viranhaltijalakiin, ja useita säännöksiä on siirretty kirkkojärjestykseen.
Kirkon tulisi päättää itse
Kirkkolain uudistusta on valmisteltu jo vuodesta 2005 asti. Kirkolliskokous teki esityksen lain uudistamisesta eduskunnalle vuonna 2018.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että esitys oli viiden asiakokonaisuuden osalta perustuslain vastainen. Yksi esimerkki koski tietosuojasäännöksiä. Perustuslakivaliokunta piti myös kirkkolain alaa liian laajana ottaen huomioon, että perustuslain 76 §:n mukaan kirkkolaissa tulee säätää vain kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta.
Savela tulkitsee tämän viestinä siitä, että lainsäätäjän ei tulisi puuttua kirkon sisäisiin asioihin enempää kuin on välttämätöntä.
– Sen sijaan perustuslain uskonnonvapaussäännöksenkin huomioon ottaen kirkon tulisi päättää mahdollisimman itsenäisesti omista asioistaan. Siksi kirkkolain tulisi olla mahdollisimman suppea.
Tunnustus on tärkeä asia
Nyt kirkolliskokouksen käsiteltävänä oli kirkkohallituksen valmistelema uusi esitys, jossa eduskunnan esittämät näkökohdat oli otettu huomioon. Savelan mukaan enemmän keskustelua herätti ainoastaan se, tulisiko kirkon tunnustuspykälä sijoittaa kirkkolakiin, josta säätää eduskunta, vai kirkkojärjestykseen, josta päättää kirkolliskokous.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan viesti oli, että tunnustuspykälän sijoittaminen kirkkolakiin on perustuslain näkökulmasta ongelmallista. Kirkolliskokous kuitenkin päätti äänin 57–49 esittää, että tunnustuspykälä sisällytettäisiin kirkkolakiin nykyiseen tapaan.
– Tätä pidettiin tärkeänä kirkon uskonnollisen identiteetin kannalta. Se legitimoi kirkon oikeuden toimia tunnustuksensa mukaan ja luo perustan kirkon organisaatiolle ja hengellisen työn rakenteille. Keskustelu osoitti mielestäni, että tunnustus on kirkon päättäjille tärkeä asia, kuten kuuluukin olla. Huomionarvoista myös on, että kukaan ei esittänyt kirkon tunnustuksen muuttamista, Savela pohti.
Lue ensi viikon Päivämiehestä, miten Savela kuvaili kirkkolakiprosessia ja kulunutta kokousviikkoa.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys