Marraskuun kirkolliskokouksen istuntoviikko oli viimeinen Aimo Koskelolle (vas.), Heikki Sorvarille ja Antti Savelalle. He jättävät tehtävän hyvillä mielin seuraaville.
Johanna Lumijärvi
Marraskuun kirkolliskokouksen istuntoviikko oli viimeinen Aimo Koskelolle (vas.), Heikki Sorvarille ja Antti Savelalle. He jättävät tehtävän hyvillä mielin seuraaville.
Johanna Lumijärvi
Saara Kolehmainen
Turku
Kirkolliskokous hyväksyi uusia kollehtarukouksia ja nosti esiin kiusaamisen vastaisen työn seurakunnissa.
Kirkolliskokous on ollut koolla Turussa Linnasmäen opistolla 6.–10. marraskuuta. Istuntoviikko on ollut viimeinen tälle kirkolliskokouskaudelle.
Kirkolliskokouksen avajaispuheessa arkkipiispa Tapio Luoma viittasi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viime aikoina saamaan kritiikkiin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta. Hän korosti, että vaikka kirkko osallistuu keskusteluun aktiivisesti, sen ei tule ryhtyä puoluepoliittiseksi toimijaksi tai alkaa laskelmoida, millaisesta puolueohjelmaan mukautumisesta sille itselleen olisi eniten hyötyä.
– Yhdenkään kristillisen kirkon ei sovi unohtaa omaa hengellistä perustaansa ja kutsumustaan Jumalan palveluksessa. Jeesus Kristus kirkon kaiken elämän ja toiminnan perustana ei saa jäädä minkään muun asian varjoon. Kirkko ei ole poliittinen puolue enkä toivo näkeväni kirkkoa sen kummemmin hallituksessa kuin oppositiossakaan.
Uusia rukouksia ja huomio kiusaamisen ehkäisyyn
Kirkolliskokous teki viikon aikana monia päätöksiä, joista voi lukea tarkemmin kirkolliskokouksen verkkosivuilta.
Kirkolliskokous muun muassa esittää valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin yhteistoimintaa evankelis-luterilaisessa kirkossa koskevan lain säätämiseksi. Lakia sovellettaisiin niihin työnantajina toimiviin kirkon viranomaisiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 viranhaltijaa ja työntekijää.
Kirkolliskokous hyväksyi kirkollisissa toimituksissa käytettävät uudet kollehtarukoukset. Näiden rukousten myötä kirkollisiin toimituksiin julkaistaan uutta materiaalia. Uudet kollehtarukoukset liittyvät vahvasti koolla olevien ihmisten elämäntilanteeseen ja ovat kielellisesti selkeitä sekä ymmärrettäviä.
Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi kiinnittää erityistä huomiota kiusaamisen vastaiseen työhön seurakuntien työn tueksi laaditun Turvallinen seurakunta -asiakirjan ja verkkoaineiston päivitystyössä. Kirkolliskokous rohkaisee kirkkohallitusta edelleen syventämään kirkon työntekijöiden osaamista kiusaamisen tunnistamisessa, ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa sekä kehittämään seurannan välineitä ja raportointimalleja kiusaamiseen puuttumiseksi.
Päätöksentekoa hyvässä hengessä
Marraskuun istuntoviikko oli viimeinen useille kirkolliskokousedustajille. Päivämies tavoitti kirkolliskokouksesta Aimo Koskelon, Antti Savelan ja Heikki Sorvarin, joiden edustajuus päättyy. He jättävät vuosia kestäneen luottamustehtävän hyvillä mielin seuraaville edustajille.
Koskelo kertoo, että hänen kirkolliskokouskautensa on kestänyt 20 vuotta.
– Se on sisältänyt 40 viikkoa istuntoja, kokousten välillä lukemattomia valiokuntakokouksia ja perehtymistä kokousaineistoihin, hän sanoo.
Koskelo toteaa, että henkisen ja hengellisen tuen merkitys on ollut vuosien aikana suuri.
– On ollut valtava tuki, kun meitä on useita uskovaisia täällä kokouksessa. Olemme monesti yhdessä hakeneet oikeaa kantaa ja rukouksen hengessä kyselleet, mikä olisi Jumalan tahto.
Edustajat kertovat, että syvätkään opilliset erimielisyydet eivät heijastu ihmisten välisiin kohtaamisiin, vaan asioista keskustellaan avoimesti ja ihmisinä toisia kunnioittaen.
– Jään kaipaamaan niitä monia ystäviä, joiden kanssa olemme saaneet tehdä tätä työtä yhdessä. Hyviä yhteisiä ruokapöytäkeskusteluja on käyty kirkon tulevaisuudesta, summaa Koskelo.
Kirkon perustehtävät mielessä
Kirkolliskokouksessa päätettävät asiat valmistellaan valiokunnissa, joiden työtä Koskelo pitää tärkeänä. Talousvaliokunnan jäsen Sorvari toteaa, että valiokuntatyöskentelyssä on pystynyt vaikuttamaan hyvinkin merkittäviin asioihin.
Lakivaliokunnan puheenjohtajana ja puheenjohtajien neuvoston jäsenenä Antti Savela kertoo perehtyneensä syvällisesti moniin asioihin.
– Haastavin asia omalla kohdallani oli kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus, jonka valmistelu kesti vuosia. Se sisälsi monia oikeudellisesti melko vaativia kysymyksiä. Uusi laki luo perustan kirkon toiminnoille pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Helmikuun kirkolliskokousvaalien ehdokasasettelu päättyy 15. marraskuuta.
– Kirkolliskokous on hieno paikka vaikuttaa kirkon tulevaisuuteen, toteaa Sorvari.
Savela lisää, että oleellista on myös halu rakentaa yhdessä kirkkoa kirkkolakiin kirjatun perustehtävän mukaisesti.
– Oleellista siinä on Raamattuun perustuva kristillinen usko ja se, että tältä pohjalta kirkon tehtävänä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja, sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Tämä kirkon perustehtävän kirkastaminen itselle ja sen pohjalta toimiminen voisi olla evästykseni myös tuleville kirkolliskokousedustajille, Savela toteaa.
Mikä on notaarin rooli kirkolliskokouksen istuntoviikoilla? Lue lisää Päivämiehen printtilehdestä, joka ilmestyy 15. marraskuuta.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Kodin joulu -levyllä soivat ennen kuulemattomin toteutuksin monet perinteiset joululaulut.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.