JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Miesväki retkeili rennosti

Uutiset
29.8.2024 10.00

Juttua muokattu:

30.8. 08:27
2024083008271420240829100000

Elii­sa Säk­ki­nen, To­ho­lam­pi

To­ho­lam­min ja Les­ti­jär­ven Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen isien ja poi­kien ret­ki Sie­vin Lou­e­jär­vel­le jär­jes­tet­tiin 23.–25. elo­kuu­ta. Ret­ke­läi­set sai­vat le­vä­tä ja naut­tia yh­des­sä­o­los­ta ja sii­tä rak­kau­des­ta ja hy­vyy­des­tä, mitä Ju­ma­lan lap­set tah­to­vat toi­sil­leen osoit­taa.

– Pi­tem­pään on tuu­mail­tu, et­tä oli­si mu­ka­va poi­kien kans­sa läh­teä jo­hon­kin ret­kel­le. Var­sin­kin ko­ro­nan jäl­keen ky­läi­ly on jää­nyt ko­vin vä­häl­le, ei­kä yh­tei­siä ret­kiä ole teh­ty. Ys­tä­vät ja ka­ve­rit ovat meil­le van­hem­mil­le­kin tär­kei­tä ja kyl­lä ne ovat po­jil­le­kin. On tär­ke­ää pääs­tä tois­ten us­ko­vais­ten poi­kien kans­sa ole­maan yh­des­sä ja sy­vem­mäs­ti tu­tus­tu­maan toi­siin, to­te­aa Jou­ko Kos­ke­la.

Hyvä ret­ki­paik­ka

Mies­ten il­las­sa oli nous­sut esil­le Sie­vin seu­ra­kun­nan lei­ri­kes­kus Sie­vin ja To­ho­lam­min vä­lis­sä. Paik­ka on lä­hel­lä, edul­li­nen ja si­säl­tää ran­ta­sau­nan. Paik­ka oli va­rat­tu­na per­jan­tais­ta sun­nun­tai­hin ja jo­kai­nen saat­toi saa­pua ja läh­teä it­sel­le so­pi­vaan ai­kaan. Osa vä­es­tä nuk­kui omis­sa asun­to­vau­nuis­sa – ja yöt nu­kut­tiin­kin hy­vin.

Ret­ke­läi­set eli­vät pää­o­sin omil­la eväil­lä, pait­si lau­an­tai­na he naut­ti­vat yh­des­sä lo­hi­sop­paa. Li­säk­si EL­MA-kaup­pa tar­jo­si pai­kal­li­sen Mai­to­kol­mi­on pro­tei­i­ni­va­nuk­kai­ta vä­li­pa­loik­si. Poi­kien kä­sis­sä ker­rot­tiin­kin nä­ky­neen enem­män va­nuk­kai­ta kuin kän­ny­köi­tä.

Ai­noa oh­jel­ma

Mie­hiä nau­rat­ti ky­sy­mys lei­rin oh­jel­mas­ta. Ai­noa oh­jel­ma oli lau­an­tai-il­lan har­taus. Muu­ten ret­kel­lä asus­tel­tiin ai­van va­paa­muo­toi­ses­ti. Pe­lat­tiin mölk­kyä tai len­to­pal­loa ja otet­tiin päi­vä­u­nia. Ja var­sin­kin ka­las­tel­tiin. Säät oli­vat mel­ko läm­pi­mät, mut­ta vaih­te­le­vat. Sau­no­mis­ta ja uin­tia har­ras­ti­vat isom­mat ja pie­nem­mät, mut­ta ku­kaan ei tun­nus­ta kur­kun ki­pey­ty­neen ve­den vii­ley­des­tä.

Ret­ken pa­ras­ta an­tia oli­vat mies­ten mu­kaan kes­kus­te­lut ja yh­des­sä ole­mi­nen. Vä­lil­lä oli pa­ran­net­tu maa­il­maa ja vä­lil­lä pu­hut­tu sy­väl­li­sem­pi­ä­kin asi­oi­ta.

Puu pu­ron par­taal­la

Ai­mo Kat­ti­la­kos­ki luki il­ta­har­tau­den aluk­si Je­re­mi­an kir­jas­ta, mi­ten siu­nat­tu on ih­mi­nen, joka luot­taa Her­raan. ”Hän on kuin pu­ron par­taal­le is­tu­tet­tu puu, joka ku­rot­taa juu­ren­sa ve­teen. Ei se pel­kää hel­teen tu­loa, sen leh­vät py­sy­vät ai­na vih­rei­nä. Vaik­ka tu­lee kui­va vuo­si, ei sil­lä ole mi­tään hä­tää, sil­loin­kin se kan­taa he­del­mää.” (Jer. 17:8.)

Kat­ti­la­kos­ki ker­toi, kuin­ka kie­li­ku­van puu tar­koit­taa elä­vää puu­ta.

– Kun Ju­ma­lan lap­si on juur­tu­nut elä­vään us­koon Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa, hän us­kon kaut­ta sil­loin myös kan­taa he­del­mää. Ju­ma­lan sa­nas­ta saam­me ra­vin­non sie­luil­lem­me.

Pu­hu­ja ku­va­si, et­tä kui­van kau­den tul­les­sa puu saa vet­tä juu­rien­sa kaut­ta, ja vir­kis­tyy kun sade tu­lee.

– Ju­ma­lan lap­sel­la on sama tun­to kuin is­tu­te­tul­la puul­la. Kun Ju­ma­lan sana kos­ket­taa mei­tä, me saam­me sil­loin myös uut­ta elä­mää, vir­kis­tys­tä.

Tois­ten tu­ke­na

Kat­ti­la­kos­ki nos­ti esiin, mi­ten elä­mä kaik­ki­nen­sa on suur­ta lah­jaa.

– Tar­vit­sem­me toi­si­am­me elä­män eri vai­heis­sa, toi­nen toi­sem­me aut­ta­mis­ta ja tu­ke­mis­ta. Isi­nä me mie­tim­me, mi­ten voin aut­taa omaa las­ta­ni ja nuor­ta­ni. Täl­lai­set lei­rit tu­ke­vat yh­teis­tä aut­ta­mis­ta, elä­män­po­lun rai­vaa­mis­ta, hän pu­hui.

– Kun te po­jat saat­te tääl­lä yh­des­sä isien kans­sa ol­la ja tou­hu­ta, kyl­lä se yh­dis­tää eri su­ku­pol­via ja tu­kee hy­vin­voin­tia.

Pu­hu­ja to­te­si, et­tä us­kos­ta vuo­ta­va rak­kaus kan­taa ar­jes­sa.

– Saam­me ol­la Ju­ma­lan yh­tey­des­sä jo tääl­lä ajas­sa. Ju­ma­lan rak­kaus il­me­nee myös näis­sä yh­tei­sis­sä ko­koon­tu­mi­sis­sa.

5.10.2024

Jumala on vahvistava teitä loppuun saakka, niin ettei teissä ole moitteen sijaa Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen päivänä. 1. Kor. 1:8

Viikon kysymys