Mauri Penninkangas
Seinäjoki
Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä kaksostapaamisessa todettiin, että jokainen kaksonen on yksilö ja tulisi kohdata omana persoonanaan.
Kaksosten tiimi yhdessä Suomen Monikkoperheet ry:n kanssa järjesti kaksostapaamisen Seinäjoella 26. elokuuta. Tilaisuus oli keskusteleva seminaari, jossa monikkosisarukset olivat itse keskiössä omassa asiassaan.
Kaksosuutta käsiteltiin eri näkökulmista
Tilaisuuden luennoilla ja työpajoissa pohdittiin muun muassa kaksosuuteen liittyviä uskomuksia, kaksosten kasvatuksen erityispiirteitä, kaksosten keskinäisen vuorovaikutuksen tapoja ja kaksosuuden merkitystä työelämässä, kumppanuudessa ja vanhemmuudessa.
Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Paikalla oli identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia sekä heidän läheisiään ja alan ammattilaisia.
Vanhemmat kaipaavat lepohetkiä
Kaksosten vanhemmuudesta, tiedon ja tuen tarpeesta esitelmöi monikkoperhetutkija Kristiina Heinonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on tutkinut monikkoperheiden arkea ja seurannut äitiys- ja lastenneuvoloiden toimintaa tästä näkökulmasta vuosikymmenten ajan. Heinonen oli sitä mieltä, että neuvolatoiminnassa monikkoperheiden asioista tulisi olla kokonaisvaltaisempi ymmärrys ja monikkoperheosaamista tulee vahvistaa koulutuksen avulla.
– Kaksosten vanhemmat kaipaavat lepohetkiä arkeen. Hektisten päivien ja öiden keskellä olisi hyvä pystyä joskus istahtamaan rauhassa kahvikupin ääreen lukemaan päivän lehteä. Tai tehdä puolen tunnin kävelyretki raittiissa ulkoilmassa. Tällaisten lepohetkien saaminen edellyttää kotiin lisää tekeviä käsipareja erityisesti tilanteessa, jossa perheellä ei ole tukiverkkoa, sanoi Heinonen.
Jokainen lapsi on yksilö
– Monikkovanhemmuus on erityistä vanhemmuutta. Kaksoset ovat erityisiä ja ihmeellisiä myös omille vanhemmilleen, kuvaili Heinonen.
Hän totesi, että vanhempien ja kaksosten välinen vuorovaikutus on tärkeää, mutta silti jokainen lapsi tulisi myös kohdata omana itsenään. Olisi tärkeä puhutella lasta omalla nimellään ja tukea jokaisen lapsen yksilöllisyyttä.
– Joskus voisi järjestää pienen hetken, jolloin kohtaisi kaksosen ilman tämän kaksosparia. Silloin helpommin taustalle jäävä kaksonenkin tulisi kuulluksi ja vanhemmat oppisivat tuntemaan lapsiaan paremmin omina persoonina, ei pelkästään kaksosina, painotti Heinonen.
Tilaisuudessa luennoivat Heinosen lisäksi professori Jaakko Kaprio sekä filosofian- ja kasvatustieteen tohtori Jouni Suominen. Kaprio on maailmankuulu kaksosuustutkija. Hän keskittyi kaksosuuden genetiikkaan ja Suomisen puheenvuoro keskittyi kaksosuustutkimuksen haasteisiin.
Kunniamaininta Kaksosten tiimille
Tilaisuuden päätöspuheenvuoron käytti Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula. Puheenvuorossaan hän kiitti Kaksosten tiimiä koulutuspäivän järjestämisestä.
Kiitosten lisäksi Kumpula luovutti tilaisuuden juontajalle Seppo Aholle sekä tiimin muille edustajille Timo Aholle, Jouni Suomelalle ja Jyrki Suomelalle Monikkoperheet ry:n myöntämän historian ensimmäisen Monikkoteko-kunniakirjan. Kunniamaininta myönnetään henkilöille tai taholle, joka on huomattavalla tavalla vaikuttanut järjestön tavoitteiden toteutumiseen.
– Toivon, että tällaisia tilaisuuksia järjestettäisiin tulevaisuudessakin, totesi Kumpula.
Kaksosuus tarjoaa mahdollisuuksia kepposiin
Kaksoset Markku Ojalehto ja Martti Ojalehto olivat tulleet kaksosuustapaamiseen Nivalasta. Heille monikkoperhe on tuttu asia, sillä heidän äitinsä sisaruksissa on kaksoset ja molempien miesten pojilla on kaksoset.
Veljekset kokevat kaksosuuden myönteisenä asiana ja elämän rikkautena. Huumorilla he ovat höystäneet kaksosuuteen liittyviä tilanteita.
– Identtisinä kaksosina samannäköisyys on tarjonnut mahdollisuuden monenlaisiin viattomiin kepposiin niin kouluaikana kuin armeijassakin, miehet nauravat.
Monikkoperheet Suomessa vuonna 2021
Syntyi yhteensä 49 726 lasta, joista monikkostatuksella 2,6 %.
Kaksosia syntyi 635 perheeseen.
Kolmosia syntyi 11 perheeseen.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Nuortenkirja kertoo kahdeksasluokkalaisen Sallan kouluvuodesta, jonka aikana rinnakkaisluokkalainen Niko tulee pikkuhiljaa osaksi kouluarkea. Kirja käsittelee ihastumista, ystävyyttä sekä vastuullisuutta ja rehellisyyttä ihmissuhteissa.
Lämminhenkisessä lastenkirjassa kuvataan perheen vaikean tilanteen herättämiä tunteita ja pelkoja sekä niistä selviytymistä. Kirja tarkastelee lapsen näkökulmasta perheen muuttunutta elämää, joka vähitellen alkaa tuntua tutulta. Läheisten rakkaus ja uskon tuoma turva kantavat.