Mu­sii­kin lah­ja oli eri­tyi­ses­ti esil­lä Tai­val­kos­ken Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­ta­kau­den avauk­ses­sa. Ti­lai­suu­des­sa muis­tel­tiin pit­kään pal­vel­lei­den ur­ku­jen ra­ken­ta­misp­ro­ses­sia ja kuul­tiin mu­siik­kie­si­tyk­siä. En­nen toi­mi­kun­tien ajan­koh­tais­ten asi­oi­den esit­te­lyä soi G.F. Hän­de­lin hui­lu­so­naat­ti Ii­da ja Har­ri Hu­tun (ku­vas­sa) soit­ta­ma­na. El­len Jaak­ko­la esit­ti J.S Bac­hin ur­ku­ko­raa­lin juu­ri huol­le­tuil­la uruil­la.

Toi­min­ta­kau­den avaus­ti­lai­suus pi­det­tiin 18. elo­kuu­ta Tai­val­kos­ken Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­mi­ta­lol­la. Al­ku­har­tau­des­ta vas­tan­nut Kari Lou­hi­sal­mi lai­na­si Paa­va­lin kir­jet­tä efe­so­lai­sil­le, joka lis­taa eri­lai­sia teh­tä­viä Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa (Ef. 4:11).

– Ju­ma­la an­taa eri­lai­sia lah­jo­ja työ­hön­sä. Meil­tä ky­sy­tään nöy­ryyt­tä, kun tu­lee pyyn­tö jo­hon­kin teh­tä­vään. Pyy­tä­jä­nä ei ole ih­mi­nen, vaan it­se Ju­ma­la kut­suu val­ta­kun­tan­sa työ­hön.

– Työl­lä on kah­den­lai­nen tar­koi­tus: vie­dä eteen­päin ilo­sa­no­maa, mi­ten ih­mi­nen pää­see Ju­ma­lan lap­sek­si ja toi­saal­ta vah­vis­taa en­nen us­ko­nei­ta, hän jat­koi.

Arpojen myynti aloitti toimintakauden.

Yk­si tär­keä lah­ja on mu­si­kaa­li­suu­den lah­ja. Rau­ha­nyh­dis­tys päät­ti aloit­taa ur­ku­jen­ra­ken­nusp­ro­jek­tin kol­me­kym­men­tä vuot­ta sit­ten.

Ur­ku­jen osia os­tet­tiin Sal­lan, Kuu­sa­mon ja Ke­ra­van seu­ra­kun­nil­ta. Ur­ku­jen ra­ken­ta­mi­sen am­mat­ti­lai­sen Veik­ko Vir­ta­sen joh­dol­la nel­jä asi­as­ta in­nos­tu­nut­ta mies­tä, An­ta­mo Tyni, Ai­mo Tyni, Teu­vo Tis­sa­ri ja Paa­vo Räi­sä­nen, al­koi­vat pe­reh­tyä ai­hee­seen.

Taivalkosken johtokunnan puheenjohtaja Sauli Holmström (oik.) kiittelee yhdistykselle urut rakentaneita miehiä pitkästä työrupeamasta.

Pro­jek­ti oli pie­nel­le rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le iso pon­nis­tus, jos­sa tar­vit­tiin mo­nen­lai­sia lah­jo­ja. Ur­ku­jen suun­nit­te­luun tar­vit­tiin hen­ki­lö, joka osaa käyt­tää teh­tä­vään so­pi­vaa tie­to­ko­ne­oh­jel­maa. Ul­ko­kuo­ren ra­ken­ta­mi­seen lah­joi­tuk­se­na saa­dut tu­kit piti sa­ha­ta lan­kuik­si, ur­ku­jen kaa­re­vien puu­o­sien val­mis­ta­mi­ses­sa tar­vit­tiin puu­se­pän tai­to­ja sekä me­tal­li­o­sien kiin­nit­tä­mi­seen me­tal­li­a­lan osaa­jaa. Pil­lien ko­ko­a­mi­nen ja ur­ku­jen vi­rit­tä­mi­nen vaa­ti­vat eri­tyi­so­saa­mis­ta.

Työ oli mit­ta­va, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na oli kau­niis­ti soi­vat urut, jot­ka ovat saa­neet pal­vel­la lu­kui­sis­sa ti­lai­suuk­sis­sa. Ur­ku­jen huol­to tuli ajan­koh­tai­sek­si vii­me ke­vää­nä, ja jäl­leen oli edes­sä kuu­kau­sia kes­tä­vä pro­jek­ti.

Nuo­rem­mal­le pol­vel­le esi­tet­tiin toi­ve jat­kaa jo har­maan­tu­nei­den ur­ku­ra­ken­ta­jien työ­tä. Nuo­ria myös kan­nus­tet­tiin ur­ku­jen ah­ke­raan käyt­töön. Seu­ra­sä­es­tä­jän teh­tä­vä on tär­ke­ää Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­tä.