Syksyllä 1895 kokoontui Oulussa Pikku-Uudenkadun seurahuoneelle joukko ihmisiä, jotka laativat perustusasiakirjan Rauha-nimiselle yhdistykselle. Silloin luotiin alku Oulun Rauhanyhdistyksen toiminnalle. Tuosta hetkestä on kulunut 120 vuotta. Tätä juhlittiin syysseurojen yhteydessä viime sunnuntaina Rauhanyhdistyksen nykyisessä toimitalossa Professorintiellä. Päivä alkoi messulla tuomiokirkossa.
Lestadiolaisen herätyksen levitessä 1800-luvun puolivälin jälkeen pohjoisesta Ruotsista Suomeen muodostui Oulu liikenteellisesti tärkeänä solmukohtana eräänlaiseksi leviämisen tukipaikaksi. Runsas sata vuotta myöhemmin on Oululla yhä jäljellä samaa asemaa.
Kaikkien Oulun kaupungin alueella ja ympäristökunnissa toimivien parinkymmenen rauhanyhdistyksen tervehdyksissä välittyi ilo vuorovaikutteisesta yhteistoiminnasta. Tästä ovat esimerkkejä muun muassa yhteisten maakuntamyyjäisten järjestäminen ja Oulun keskeinen asema laajalta alueelta saapuvan nuorison seurapaikkana. Myös Oulun kaupungin, Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien seurakuntayhtymän ja hiippakunnan tervehdyksissä ilmaistiin tyytyväisyys toimiviin keskinäisiin väleihin.
Avauspuheessaan Oulun Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Timo Aho kutsui kaikkia ihmisiä seuratilaisuuksiin; ne ovat rajoituksetta avoimia jokaiselle. Seurojen ja muun toiminnan tavoitteena on herättää ja elvyttää kristillistä uskonelämää Jumalan sanan kestävällä arvopohjalla.
Työ mennyt eteenpäin
Oiva Savelan pitämässä juhlapuheessa saatiin kuulla ensimmäisten lestadiolaisten kristittyjen saapuneen Ouluun kruunun kyydillä 1850-luvun alussa. Oulu oli Pohjois-Suomen hallinnollinen keskus ja kaupunkiin tuotiin joitakin miehiä ja naisia tutkittavaksi uskonsa tähden. Myös Ouluun saapunut ensimmäinen saarnaaja, muoniolainen Heikki Parkajoki sai samanlaisen kyydin.
Juhlapuheen pitäjän Oiva Savelan viesti oli, että jatkamme samaa evankeliumin työtä kuin kaikki Jumalan lapset aikojen alusta.
Juhlapuheen pitäjän Oiva Savelan viesti oli, että jatkamme samaa evankeliumin
työtä kuin kaikki Jumalan lapset aikojen alusta.
Herätyksen leviäminen pääsi todella vauhtiin vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin Perämeren kauppareiteillä seilaavien kauppiaitten ja merimiesten mukana. Seuratoiminta virisi nopeasti niin, että jo ennen yhdistyksen perustamista oli hankittu oma yli 1000-paikkainen seurahuone ja seurakäytäntö oli vakiintunut muodoltaan nykyisenkaltaiseksi.
Monien vaiheitten kautta on päädytty tähän päivään. On siirrytty kauniiseen toimitaloon Professorintielle, jossa pidetään noin 200 seuratilaisuutta vuosittain. Seuroja pidetään myös kirkoissa, laitoksissa ja useissa palvelutaloissa sekä kodeissa. Lapsi- ja nuorisotyö on vilkasta, samoin rippikoulu- ja leiritoiminta sekä muun muassa diakoniatyö. Puheensa lopuksi Savela tiivisti, että voimme kiitollisina todeta Jumalan valtakunnan työn menneen eteenpäin.
Niilo Rauhalan runoesitys ja Olli Heikkilän johtama laulukuoro loi juhlaan sopivan tunnelman.
Teksti: Eino Mikkonen
Kuvat: Hannu Kangas
Voit lukea Oulun Rauhanyhdistyksen juhlasta lisää ensi viikolla ilmestyvästä Päivämiehestä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys