Jämsän opistolle kokoontui 25.–27. syyskuuta perhe- ja diakoniatyön kurssille noin seitsemänkymmentä rauhanyhdistysten vastuuhenkilöä sekä toimikuntien jäsentä puolisoineen. Kurssilla keskusteltiin perhe- ja diakoniatyön tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Keskustelussa korostui rauhanyhdistyksissä tehtävän arvokkaan perustyön merkitys. Yhdistyksissä työtä tehdään kaksin käsin – Jumala on antanut kansalleen "sydämen tehdä työtä”.
Nykyinen SRK:n perhe- ja diakoniatyön toimintasuunnitelmakausi päättyy tämän vuoden lopussa. Yhteistyössä rauhanyhdistysten kanssa valmistellaan uutta toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2016 –2018. Alustuspuheenvuorojen jälkeisissä keskusteluissa ja ryhmätöissä kurssilaiset pohtivat tulevaisuuden mahdollisia painopistealueita sekä tuen tarpeita.
Vilkkaissa keskusteluissa todettiin, että seurat ovat edelleen keskeisin toimintamuoto. Myös henkilökohtainen vastuu lähimmäisestä sekä erilaisen auttamisen toteuttaminen nousivat keskusteluissa esille.
Sähköinen kysely yhdistyksiin
Perjantai-iltana kurssilaiset testasivat perhe- ja diakoniatyön tilanteeseen ja tuen tarpeisiin liittyvää sähköistä kyselyä. Rauhanyhdistysten johtokunnat sekä perhe- ja diakoniatyön toimikunnat vastaavat sähköiseen kyselyyn lokakuun aikana. Kyselyvastauksilla on suuri merkitys työn tulevaisuuden painopistealueiden tunnistamisessa sekä tuen tarpeiden määrittelemisessä.
Testivastausten perusteella todettiin, kuinka rakkaus todella on kekseliäs. Yhdistyksissä oli toteutettu runsaasti erilaisia arjen avun ja tuen muotoja. Ammattiapuun ohjaaminen ja rinnalla kulkeminen oli toteutunut yhdistyksissä hyvin. Lapsiperheiden lisäksi myös yksin eläviä, varttuneita ja erityistä tukea tarvitsevia on tuettava. Ei pidä unohtaa myöskään perinteisiä diakoniatyömuotoja, kuten syntymäpäivämuistamisia, seurakyyditysten järjestämistä sekä sairaiden ja yksinäisten muistamista.
Keskustelutilaisuudet rakentavat
Kurssilaisten mukaan yhdistyksissä oli järjestetty runsaasti keskustelutilaisuuksia. Keskustelunaiheissa korostuivat eri elämäntilanteita sekä esimerkiksi kodin ihmissuhteita käsittelevien aiheiden lisäksi ajankohtaiset uskoon ja elämään liittyvät aiheet. Avointa ja turvallista keskustelua on saatu käydä Jumalan sanan perustalta.
Kurssille osallistui myös juuri tehtäväänsä kutsuttuja perhe- ja diakoniatyön aluetiimien vetäjiä ja jäseniä. Aluetiimien toiminnan kautta rauhanyhdistyksissä tehtävää arvokasta perustyötä voidaan tulevaisuudessa tukea entistä paremmin. Aluetiimit tukevat rauhanyhdistyksiä muun muassa alueellisten tilaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Salla Sivula (vas.) Nurmijärveltä ja Katri Rentola (toinen vas.) Alajärveltä syventyneinä ryhmäkeskusteluun.
Salla Sivula (vas.) Nurmijärveltä ja Katri Rentola (toinen vas.) Alajärveltä syventyneinä
ryhmäkeskusteluun.
Sylikummi-toimintaa kokeillaan
Lauantai-iltana keskusteltiin tulevaisuuden perheiden tukemisesta – alustuspuheenvuoron aiheena oli Lastemme kanssa kulkien. Iltaan osallistui opiston kurssilaisten lisäksi Jämsän Rauhanyhdistyksen väki sekä Keski-Suomen alueen perhe- ja diakoniatyön vastuuhenkilöitä ja toimikuntien jäseniä.
Keskustelussa oli esillä kodin kristillisen kasvatuksen merkitys. Perhe- ja diakoniatyössäkin keskeisintä on hakeutua seuroihin Jumalan sanan kuuloon. Lapsiperheiden seuroihin lähtemisen helpottamista pohdittiin. Puheenvuoroissa kerrottiin esimerkiksi käynnistymässä olevasta sylikummi-toiminnasta. Vapaaehtoiset sylikummit tulevat lapsiperheiden mukaan seurapenkkiin istumaan ja helpottavat omalta osaltaan vanhempien ja lasten sanankuuloon hiljentymistä.
Kurssilaiset hiljentyivät sunnuntaina kuuntelemaan raamattutuntia aiheesta Jumala on turvamme. Aihe synnytti vilkkaan keskustelun tilanteista, joissa Jumala on auttanut ja johdattanut elämää vaikeuksienkin keskellä. Etualalla Anneli ja Kalervo Tuomaala (vas.) Laukaasta sekä Kristiina ja Lauri Kaikkonen Ranualta.
Kurssilaiset hiljentyivät sunnuntaina kuuntelemaan raamattutuntia aiheesta Jumala on turvamme.
Aihe synnytti vilkkaan keskustelun tilanteista, joissa Jumala on auttanut ja johdattanut
elämää vaikeuksienkin keskellä. Etualalla Anneli ja Kalervo Tuomaala (vas.) Laukaasta sekä
Kristiina ja Lauri Kaikkonen Ranualta.
Vähän onkin paljon
Erään kurssilaisen toive perjantai-iltana oli: "Toivon, että tältä kurssilta saisin itse voimia, että jaksan tässä arvokkaassa työssä." Moni koki tämän tavoitteen täyttyneen.
Kurssilla keskusteltiin paljon perhe- ja diakoniatyön perusluonteesta: merkittävin työ tehdään usein yksittäisten ihmisten välillä, näkymättömissä. Tämän perustyön merkitystä ei voi liikaa korostaa – tässä työssä ”vähän on paljon”.
Kurssilaisia rohkaistiin tekemään työtä omista lähtökohdista käsin, omilla voimavaroilla. Kurssilla todettiin yhdessä, että Jumala on luvannut runsaasti siunata tehdyn työn.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys