Suo­men evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen kir­kon piis­pat ovat ot­ta­neet kan­taa us­kon­to­jen nä­ky­mi­seen kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa. He kan­nus­ta­vat pi­tä­mään us­kon­nol­li­sia pe­rin­tei­tä esil­lä kas­va­tu­sym­pä­ris­töis­sä. Piis­pat ve­to­a­vat kou­lu­jen reh­to­rei­hin ja päi­vä­ko­tien joh­ta­jiin, jot­ta yk­sit­täis­ten epä­sel­vyyk­sien vuok­si ei kat­kais­tai­si seu­ra­kun­tien, kou­lu­jen ja päi­vä­ko­tien hy­vin toi­mi­vaa yh­teis­työ­tä.

Kes­kus­te­lua on vii­me ai­koi­na he­rät­tä­neet kou­lun lu­ku­kau­den päät­ty­es­sä jär­jes­tet­tä­vät kou­lun yh­tei­set juh­lat ja kirk­ko­ti­lai­suu­det.

– Lu­ku­vuo­den pää­tös­juh­lat ovat kai­kil­le yh­teis­tä juh­la­pe­rin­net­tä. Seu­ra­kun­nat voi­vat jär­jes­tää kou­lu­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia ja mui­ta vas­taa­via us­kon­nol­li­sia ti­lai­suuk­sia, jois­ta tie­do­te­taan etu­kä­teen ja joi­hin osal­lis­tu­mi­nen on kai­kil­le va­paa­eh­tois­ta. Kum­mal­la­kin on oma paik­kan­sa, ei­kä raja yh­tei­sen kou­lu­työn ja us­kon­non har­joit­ta­mi­sen vä­lil­lä hä­mär­ry.

Jou­lu­juh­lan paik­ka

Edus­kun­nan pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­ta on lin­jan­nut, et­tä us­kon­nol­li­set pe­rin­teet saa­vat nä­kyä ja kuu­lua yh­teis­kun­nas­sa, muun mu­as­sa kou­lus­sa ja var­hais­kas­va­tuk­ses­sa.

– Kou­lun yh­tei­ses­sä juh­las­sa lau­let­ta­va yk­sit­täi­nen vir­si tai jou­lu­ku­va­el­ma ei tee ti­lai­suu­des­ta us­kon­nol­lis­ta, vaan ky­sy­mys on suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ri­pe­rin­nös­tä.

Nyt mo­nel­le on tul­lut kä­si­tys, et­tä esi­mer­kik­si kou­lun yh­tei­siä juh­lia ei voi jär­jes­tää kir­kos­sa.

– Toi­vom­me pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nan ot­ta­van kan­taa tä­hän, piis­pat ve­to­a­vat.

Kir­kot yh­teis­tä kult­tuu­ri­o­mai­suut­ta

Hei­dän mie­les­tään kir­kot ovat osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri­o­mai­suut­ta ja kan­sal­lis­mai­se­maa, ja nii­tä voi­daan käyt­tää mo­nen­lai­siin ti­lai­suuk­siin.

Piis­po­jen mie­les­tä us­kon­to­ja ei tule eris­tää ei­kä siir­tää pois sil­mis­tä ja mie­les­tä.

– En­nak­ko­luu­lot vä­he­ne­vät, kun us­kon­to­jen ja kat­so­mus­ten koh­taa­mis­ta ei väis­te­tä, vaan se hy­väk­sy­tään osak­si jo­ka­päi­väis­tä elä­mää, piis­pat to­te­a­vat tie­dot­tees­saan.

Pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nan mu­kaan ”pit­käl­le vie­ty us­kon­nol­lis­ta al­ku­pe­rää ole­vien pe­rin­tei­den vält­tä­mi­nen ei edis­tä us­kon­nol­lis­ta su­vait­se­vai­suut­ta”.

– Mo­ni­ar­voi­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa us­kon­not kuu­lu­vat jul­ki­seen ti­laan, piis­pat lin­jaa­vat.

Kris­ti­nus­ko on läs­nä

He to­te­a­vat, et­tä tu­le­vien su­ku­pol­vien tu­lee tun­tea maam­me juu­ret ja his­to­ria.

– Nii­hin kuu­luu olen­nai­ses­ti myös kris­ti­nus­kon läs­nä­o­lo ja vai­ku­tus. Ar­vo­poh­jaa, kiel­tä, ajan­las­kua, ni­mis­töä ja tai­det­ta ei voi ei­kä tar­vit­se puh­dis­taa kris­ti­nus­kon jät­tä­mis­tä jäl­jis­tä. Ne ovat yh­teis­tä pe­rin­töä ja nä­ky­vät ym­pä­ril­läm­me sa­mal­la, kun uu­sia us­kon­to­ja, kat­so­muk­sia ja pe­rin­tei­tä tu­lee en­tis­ten rin­nal­le. Niil­le­kin on ti­laa kai­kil­le yh­tei­ses­sä Suo­mes­sa.