Kuvituskuvassa on Alavieskan kirkko.
Tero Pitkälä
Kuvituskuvassa on Alavieskan kirkko.
Tero Pitkälä
Päivämies
Radiojumalanpalvelus vakiintui nopeasti osaksi ohjelmistoa ja tavoittaa sunnuntaisin yli satatuhatta kuuntelijaa.
Yleisradio juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Samalla merkkivuotta viettää radiojumalanpalvelus, joka on yhtiön vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut ohjelmatyyppi.
Radiojumalanpalvelusten historia on lähes yhtä pitkä kuin suomalaisen yleisradiotoiminnan. Ensimmäinen varsinainen lähetys välitettiin Tampereen tuomiokirkosta 12. syyskuuta 1926 – vain kaksi ja puoli vuorokautta Yleisradion lähetystoiminnan alkamisen jälkeen. Vuosikymmenten ketju on katkennut vain kerran: talvisodan alkupäivinä.
Nykyään luterilaiset radiojumalanpalvelukset tavoittavat edelleen keskimäärin yli 100 000 kuuntelijaa kerralla. Valtaosa radiojumalanpalveluksista on suoria lähetyksiä seurakuntien jumalanpalveluksista.
Yhdessä vastaanottimen äärellä
Alkuvuosina radiointi herätti kirkossa myös vastustusta. Pelättiin, että "kirkkopolku ruohottuu", jos ihmiset jäisivät kotiin radion ääreen.
Todellisuus oli usein päinvastainen: 1920–30-luvuilla radiot olivat harvinaisia, ja kyläläiset kokoontuivat isolla joukolla niihin harvoihin tupiin, joista vastaanotin löytyi.
Sota-aikana radiojumalanpalveluksista tuli merkittävä toivon lähde, ja lähetyksiä tehtiin pommitusvaaran vuoksi usein salatuista paikoista.
Toivelaulut soivat juhlavuonna
Nykyisin Yleisradion radiojumalanpalvelusten sisällöntuotannosta vastaa Kirkon viestintä, mutta ohjelmien valvonta on Ylen ja kirkkojen yhteisen valvontaelimen (HVE) käsissä. Elin perustettiin vuonna 1967.
Juhlavuoden kunniaksi Yle kerää myös kuuntelijoiden toivevirsiä ja hengellisiä lauluja. Niitä tullaan kuulemaan luterilaisissa radiojumalanpalveluksissa ja Hartaissa sävelissä Yle Radio 1:ssä pitkin vuotta. Kyselyyn voi osallistua Ylen verkkosivuilla.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys