Rovaniemellä muutaman vuoden toiminut lapsikuoro on esiintynyt useissa rauhanyhdistyksen juhlissa.
Samuli Saraste
Rovaniemellä muutaman vuoden toiminut lapsikuoro on esiintynyt useissa rauhanyhdistyksen juhlissa.
Samuli Saraste
Eija Pelkonen ja Sylva Kinnunen
Rovaniemi
Rovaniemen Rauhanyhdistyksen vaiheissa näkyvät historia ja Jumalan siunaus.
Rovaniemen rauhanyhdistyksellä vietettiin juhlapäivää toukokuun lopussa, kun yhdistyksen perustamisesta oli kulunut 120 vuotta.
Kutsuvierastilaisuudessa kuultiin tervehdyksiä seurakunnalta, naapurirauhanyhdistyksestä ja SRK:lta. Varsinaisissa juhlaseuroissa uudet, pitkään odotetut urut soivat ensimmäisiä kertoja ja ääriään myöten täynnä oleva seurasali loi juhlavaa tunnelmaa.
Voimakkaan yhteislaulun lisäksi juhlassa kuultiin lapsikuoroa ja muita lauluesityksiä sekä Juha Perkkiön Rovaniemen Rauhanyhdistyksen 100-vuotishistoriakirjasta, Lapin maakuntamuseon arkistoista ja aikalaiskertomuksista kokoamia muistelmia 120-vuotiaan rauhanyhdistyksen vaiheista.
Levoton aika kaipaa toivoa
Rovaniemen seurakunnan tervehdyksen toivat kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maarit Simoska ja kirkkoherra Ilari Kinnunen puolisonsa Kaija Kinnusen kanssa.
Onnitellessaan Simoska kiitti rauhanyhdistystä siitä, että se tekee työtä kirkossa kutsumalla ihmisiä Jumalan sanan kuuloon.
– Ihmiset tarvitsevat toivoa ja uskoa levottomana aikana.
Kirkkoherra Ilari Kinnunen antoi rauhanyhdistykselle seurakunnan lahjana uudet koraalikirjat. Hän puhui kiitollisuudesta ja rohkaisi luottamaan Jumalaan kaikkina aikoina.
Naapurirauhanyhdistyksen tervehdyksen Rovaniemen Rautiosaaresta toivat Marketta ja Antti Haukipuro. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen tervehdyksen toivat Matti Niemelä ja Aapo Mäenpää.
– Evankeliumin uskomiseen sisältyy luottamus Jumalan huolenpitoon. Evankeliumi on Jumalan voima. Tätä Jeesuksen käskyn mukaista evankeliumia on viety kaikkeen maailmaan. Pyydämme, että Taivaan Isä siunausta tämän työn, sanoi Mäenpää onnitellessaan juhlivaa rauhanyhdistystä.
Rovaniemen Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Tero Saapunki kiitti onnittelijoita.
– Seurakunta ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys tukevat ja kannustavat Jeesuksen antaman tehtävän hoitamisessa. Tehtävä ei ole vielä valmis. Teemme sitä yhdessä. Katseemme ovat taivaassa.
Kutsuvieraille tarjoiltiin sisävesikalastaja Lauri Sillanpään valmistama haukikeitto, jonka hauet olivat Kemijärvestä.
Entisten askelista löytyy reitti
– On hyvä tuntea menneiden aikojen uskovien askeleita, se helpottaa löytämään oikean reitin omaankin elämään, Juha Perkkiö aloitti varsinaisessa juhlassa historiikin.
Hän kertoi vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden saapuneen Rovaniemen seudulle 1850-luvun puolivälissä, jolloin seuroja pidettiin Vanhassa Hirttiössä, Ranta-Törmäsen talossa ja Alaruokasen kievaritalossa.
– Ensimmäinen virallista organisaatiota valmisteleva kokous pidettiin toukokuun alussa 1905 13 hengen voimin ja varsinainen perustava kokous samana vuonna toukokuun lopussa, kertoi Perkkiö.
Ensimmäinen oma toimitalo rakennettiin Pienelle Puistokadulle kesäkuussa 1908, ja ensimmäiset seurat toimitalolla vietettiin marraskuussa 1909. Kun toimitalo tuhoutui Lapin sodan aikaisessa Rovaniemen palossa, rakennettiin uusi vuoden 1949 loppupuoliskolla Maakuntakadulle. Kun kerran laajennettu toimitilakin kävi kasvavalle seuraväelle ahtaaksi, alettiin etsiä jälleen uutta tonttia.
– Vuonna 1983 saatiin Sahanperäntien tontti käyttöön ja nykyisen toimitalon avajaiset pidettiin vuonna 1986, kuultiin historiikissä.
Jumalan sana on pysynyt
Sotien aikana Rovaniemen alueella voitiin jatkaa seuratoimintaa. Kun toimitaloa käytettiin esimerkiksi sotilasmajoitukseen, pidettiin seuroja muualla.
– Syyskuussa 1944 seuratoiminta lakkasi Lapin sodan syttymisen ja evakkoon lähtemisen vuoksi, kertasi Perkkiö historiaa.
Juhlan lopuksi Tero Saapunki puhui saarnassaan lähetyskäskyn merkityksestä nykypäivänä ja siitä, miten nykyajan tietoyhteiskunnassa Jumalan sanaa ei tulisi kuitenkaan punnita tai kyseenalaistaa.
– Rauhanyhdistyksen historian aikana olosuhteiden muuttuessa oppi on kuitenkin pysynyt samana ja oikeana, hän iloitsi.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys