Ruukin Rauhanyhdistys ry perustettiin muutamia kuukausia ennen ensimmäisen maailmansodan alkamista. Yhdistyksen alkutaipaleella ruukkilaiset kokivat läheiseksi Siionin laulun 129 ”Jumalan rauhaa rinnassansa”. Yhä edelleen laulu tuntuu ajankohtaiselta.
Rauhanyhdistys perustettiin Mikko Heinosen torpassa 1. helmikuuta 1914. Läpi rauhan ja sodan vuosikymmenten ihmisille on tarjottu anteeksiantamuksen evankeliumissa kestävää perustaa elämälle.
Ottaessaan vastaan keskusyhdistyksen tervehdyksen yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Pertti Leinonen totesi:
– Kun Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys perustettiin vuoden 1914 kesällä, siihen liittyi kahdeksan jäsenyhdistystä, joista yksi oli Ruukin yhdistys.
Kaksi toimitaloa
Rauhanyhdistyksen alkuvuosina rakennettiin oma toimitalo Ruukin keskustaan, nykyisen torin reunalle. Yhdistyksen jäsenmäärän kasvaessa taloa laajennettiin 1930luvulla. Välillä siinä pidettiin kansakouluakin. 1960luvun loppupuolella alue kaavoitettiin ja rauhanyhdistyksen tontti merkittiin liiketontiksi. Alkoi uuden seurapaikan etsiminen.
Kun rautatietä oikaistiin Ruukin aseman kohdalta, jäi vanha asemarakennus pois käytöstä. Rauhanyhdistys osti asemarakennuksen yleisestä huutokaupasta vuonna 1968. Ensimmäiset saarnat kuultiin aseman tiloissa jo kuukauden kuluttua.
Vanhan rakennuksen tilat olivat puutteelliset, joten taloa remontoitiin 1980-luvulla. Nykyisellään talo on kaunis historiallinen muisto Ruukin kyläkuvassa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Eskola kiinnitti tähän huomiota tuodessaan juhlaan Siikajoen kunnan tervehdyksen:
– Tämä talo on äärettömän hyvin kunnossa pidetty vanha rautatieasema.
Juhlajumalanpalvelusta vietettiin Revonlahden kirkossa. Palveluksen toimittivat kappalainen Kimmo Heinilä ja rovasti Pekka Sippola. Sunnuntain tekstit kertoivat rajat ylittävästä lähimmäisenrakkaudesta, johon Jeesus kehotti omiaan: "Minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia” (Matt. 5:43–45).
Ytimenä evankeliumi
Juhlapuheen pitänyt Olavi Voittonen onnitteli yhdistystä ja piirsi puheessaan laajan historiallisen kaaren, joka kiertyi yhdistyksen alkuaikojen maailmanhistoriallisesti levottomasta tilanteesta 1960-luvun radikalisoitumisen kautta nykyhetkeen.
Radikalisoitumisen vuosia ja nykyhetkeä yhdistää Voittosen mukaan laaja luopuminen Raamatun arvovallasta ja kristillisistä arvoista. Voittonen näki, että ajan henkisessä ja hengellisessä puristuksessa on vaarana se, että elävä usko kuihtuu sosiaalieettisiin kysymyksiin ja ihmissuhteisiin keskittyväksi kulttuurikristillisyydeksi.
Voittonen muistuttikin, että Raamatun arvo ja sen sanoma ovat muuttumattomia. Rauhanyhdistysten keskeisenä tehtävänä on edelleen evankeliumin julistaminen:
– Evankeliumi vapautti synnistä 100 vuotta sitten koettuina herätyksen aikoina, ja vapauttaa edelleen.
Ensimmäisen kuvan kuvateksti: Juhlaohjelmassa kuvattiin elävällä tavalla sekä rauhanyhdistyksen historiaa että kansakunnan vaiheita. Ohjelmaa kantoi lasten laulama Siionin laulu Jumalan rauhaa rinnassansa. Laulu eteni ohjelman mukana viimeiseen säkeistöön, johon juhlavieraatkin yhtyivät.
Kuvat: Milla-Riina Junttila ja Katri Isopahkala
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.