Huo­men­na, 10. lo­ka­kuu­ta, vie­te­tään suo­ma­lai­sen kir­jal­li­suu­den ja kan­sal­lis­kir­jai­li­jam­me Alek­sis Ki­ven päi­vää. Tämä ​​​​​​Al­bert Edel­fel­tin piir­ros Ki­ves­tä jul­kais­tiin Suo­men Ku­va­leh­des­sä 15.5.1873.

Kivi (1834–1872) oli en­sim­mäi­nen suo­ma­lai­nen am­mat­ti­kir­jai­li­ja, ja hä­nen eli­nai­ka­naan suo­ma­lais­ta kir­jal­li­suut­ta oli vas­ta vä­hän. Suo­men kir­ja­kie­li­kin oli tuol­loin vas­ta muo­tou­tu­mas­sa. 1800-lu­vul­la jopa epäil­tiin, voi­si­ko suo­men kie­les­tä kos­kaan tul­la niin si­vis­ty­nyt kie­li, et­tä sil­lä voi­tai­siin jul­kais­ta kau­no­kir­jal­li­suut­ta.

Kivi oli suo­ma­lai­sen kir­jal­li­suu­den ura­nuur­ta­ja ja kan­san­ku­vauk­sen mes­ta­ri. Hä­nen kir­jai­li­jan­työn­sä al­koi Kul­ler­von jul­kai­sul­la vuon­na 1861 ja päät­tyi Seit­se­män vel­jek­sen il­mes­ty­mi­seen vuon­na 1870.

Ki­ven te­ok­set ovat vai­kut­ta­neet voi­mak­kaas­ti sii­hen, mi­ten suo­ma­lai­suut­ta sa­noi­te­taan yhä vie­lä­kin. Esi­mer­kik­si Ju­ko­lan Aa­po to­te­aa Seit­se­mäs­sä vel­jek­ses­sä: ”Voi­mal­li­nen tah­to vie mie­hen läpi har­maan ki­ven.”

Kivi val­mis­tui yli­op­pi­laak­si vuon­na 1857 ja aloit­ti myö­hem­min opin­not Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa. Opis­ke­lu­jen si­jaan Kivi kui­ten­kin omis­tau­tui kir­joit­ta­mi­sel­le.

Ki­ven tuo­tan­non mer­ki­tys ym­mär­ret­tiin laa­jal­ti vas­ta hä­nen kuo­le­man­sa jäl­keen.

Lue 4. lo­ka­kuu­ta il­mes­ty­nees­tä Päi­vä­mie­hes­tä li­sää Ki­ven elä­mäs­tä ja Kal­le Achtén te­ok­ses­ta Syk­sys­tä jou­luun.

Kuva: Kan­sal­lis­kir­jas­ton di­gi­taa­li­set ai­neis­tot, Suo­men ku­va­leh­ti no 10/1873